Vihainen lintu - iloinen meloja

18.4.2014. Paluumatka. Ja vauhdilla. Äljystä Leijaholman salmeen on n. 12,5 km. Keskinopeus 8,4 km/h. Sivumyötäistä 2-4 m/s. Silloin kun kulkee, on kiva meloa kovaa. Tuntuu, että tuntoaisti ylettää melan lapaan asti, kun sillä nappaa vedestä kiinni ja potkaisee kajakin liukumaan. Ja rytmi on jazzia, niin kuin aallokkokin.

10000 lintua lenti yli. Tämä ei päässyt Siperiaan vaan Mansikkalahden roskikseen.

Haapasaaren kautta Äljyyn

Toinen retkipäivä. Palautumispäivä. Olo oli mainio, mutta ei silti ollut intoa meloa kovaa. Mutta maisemia kelpasi katsella.
Vaihtoehdot seuraavaksi yöksi olivat Kilpisaari tai Äljy. Päädyin Äljyyn, koska sitten sunnuntain paluumatka olisi mukavampi.
Beaufort oli tällä reissulla ensi kertaa retkilastissa. Yllätyin positiivisesti. Ketteryys säilyy melkein yhtä hyvänä kuin kevyessä lastissa. Toissijainen vakaus paranee, ja siihen saa paremman tuntuman. Käännöksissä uskaltaa pitää kunnon kallistusta ilman, että pelkää rajan ylittyvän. Tällaisessa käytössä, eli viikonloppuretkeilyssä Beaufort on parhaimmillaan. Miksei myös pidemmissä. Pakkaustilaa on riittävästi.
B on jonkin verran herkkä väärälle trimmille. Keulapainoisena ketteryys ehkä lisääntyy, mutta matkamelonta on ihan hirveää.

17.5.2014. Kuusenkari. Tuohon kiveen olen hajottanut veneen. Ukkoskuuro yllätti. Suursaari on aina taustalla. Ei koskaan etualalla.

Meloin Kuusenkarista ensin Haapasaareen. Kävin kaupalla käsijäätelöllä ja seurasin saarelaisten paloharjoituksia.

Äljy. Pohjoisrannalta löytyi tuulensuojainen paikka. Rantauduin ensin tuon kauempana olenvan niemen taakse, mutta siitä oli suora näköyhteys Haapasaaren valvontatorniin.

Itärannan hiekkoja.

Aurinko laski pilvettömältä taivaalta.

Rantakivet.

Retkelle

Viimeisen reilun viiden viikon aikana on ollut yksi vapaapäivä. Nyt oli ruhtinaalliset kaksi päivää vapaata. Käytin tilanteen hyväkseni. Retkeilykauden avaus 2014.
Tavaroita olin roudannut jo torstaina vajalle valmiiksi. Perjantaina lähdin 14.00 töistä, pakkausta kotona, suihku, ruoka, kahvi, vajalle, kajakin pakkaus, ja 15.05 olin vesillä.19.00 saavuin Kuusenkariin.

Kuvat 16.5.2014. Tauko Tiuholman luodolla. Maatauko oli pakko pitää, energiataso alkoi olla huolestuttava. Yleensä Saarioisen makaronilaatikolla pääsee pidemmälle kuin Tiuholmaan. Vältin lintujen häiritsemistä enkä mennyt kiertelemään luodolla.

Rankka työviikko takana, melonta oli tosi tukkoista. Ei kulkenut. Voimaton olo. Pidin kelluntataukoja usein ja söin evästä päiväluukusta. Tuuli oli aluksi etelästä 4 m/s, sitten moinasi.

Aurinko alkoi pilkistelemään. Pieniä sadekuuroja tuli matkan aikana useita.

Muuttolintuja meni yli ja vierestä aivan s******sti. Saaret taustalla ovat Kolselin Pekko ja oikealla Matalamaa.

Kuusenkarista. Marjakari taustalla.

Kaunissaari juhlavalaistuksessa.

Tyyntä ja harmaata

10.5.2014. Muutaman tunnin työpäivän jälkeen ehti lähteä Mussaloa kiertämään. Kuva on sataman edustalta lounaaseen. Kaunissaari näkyy oikealla ja Ristisaari on jossain keskikohdilla.

Harvassaari ja Saunasaari. Sää oli pilvinen, mutta kirkastumassa.

Äyspäänselkä harvinaisen tyynenä.

Pidin evästauon Niinlahdessa. Vanha merimerkki laitettu tolpannokkaan. Uudempi merkki makaa maassa kauempana.

Tarra velvoittaa. Ainakin yritimme saada tuon verkon irti pohjasta. Nyt menee naurettavaksi mutta menköön: Pasin ottama kuva vastakkaisesta suunnasta.

Sateisia päiviä

Lyhyiden lenkkien kevät. Töitä on ollut joka päivä. Iltapäivällä ehtii meloa vain lyhyesti. Usein olen melonut Lehmäsaaren ympäristössä. Se on noin lähellä sijaitsevaksi komea ja monipuolinen saari. Viime viikonloppuna kävin siellä pyörimässä lauantaina ja sunnuntaina, sateisesta ilmasta huolimatta.

Kuvat otettu 4.5.2014. Kallio Lehmäsaaren länsipuolella.

Aurinko pilkotti kuuropilvien välistä ennen kuin sade muuttui jatkuvaksi.

Hietakari.