Kevät, makkaraa, kaljaa, västäräkki yms.

8.4.2017
Pääsinhän minäkin vihdoinkin vesille. Eikä yhtään tyhmempi reissu ollutkaan. Timo ja Pasi tulivat pussinpohjalta Metsolasta, ja meloimme Lehmäsaareen makkararetkelle. Kun ei syö kuin kaksi voileipää kotona ennen lähtöä, niin jaksaa saaressa syödä koko paketillisen kabanossia. Ja juoda pari kaljaa.

Joo, kaljan juonti on huonoa esimerkkiä kun liikutaan vesillä jne, mutta p****t siitä. Jos huvittaa aurinkoisena kevätpäivänä juoda nuotiomakkaran kanssa pari keskiolutta, niin sitten juon.

Olisin kuvitellut melonnan olevat pitkän tauon jälkeen vaivalloisempaakin. Nyt tuli 12km, puolet 6-7m/s vastatuuleen. Rakeitakin tuli ihan vähän vain. Ihan sama mitä tulee, kivaa olisi silti. Kajakin uusi penkkin tuntui olevan ok. Paitsi että ruuvien kantojen alta tulee vettä sisään. Pikkuvika, helppo korjata. Luulisin.

Menomatkalla oli myötätuuli ja aurinkoa. Juuri tarkeni ilman käsineitä. Paluumatkalla ei todellakaan. Taukopaikalla tyynessä ja auringossa oli tosi lämmin. Ihan erilaista kuin syksyllä, vaikka veden lämpötila on sama.
Västäräkki, tylli, merihanhi, riskilä, kyhmyjoutsen, naurulokki. Havainnot epävarmoja, paitsi västäräkki.

Jeee! Kevät!

Omakuva.

Lehmänmonttu. Montussa oli hyvä tasainen jää. Kävin vähän jäähakkujen kanssa suhailemassa.

Lehmänmontun grillipaikka.

Lehmänsalmi oli auki. Ainoastaan Lehmän ja Ollinkarin välissä oli vähän jäätä. Siitä saatiin pieni "seikkailullinen elementti" retkeen. 

Lehmäsaaren eteläpäässä oli rannalle pakkautunutta ajojäätä. Eli runni. 

Tuon verran tuli vettä sisään paluumatkan aikana. 

Meri meni jäähän

Kuvattu 6.1.2017. Kovia pakkasia oli monta päivää, mutta kovan tuulen vuoksi meri jäätyi vasta viime yönä. Kohta tuulee taas kovaa lounaasta. Saa nähdä, pysyvätkö nämä jäät.

Näkymä etelään. Jäätä niin pitkälle kuin silmä riittää. 

Kajakkiranta. Vartiolaiva Turva ankkurissa Kotkan edustalla.

Päiväretki Lehmäsaareen

2.4.2016. Eilen uimahallivuorolla oli muutaman melojan kesken juttua, että lähtisimme päiväretkelle johonkin Kotkan edustan saareen. Keli: NW 5, +4-8, aurinkoista. Yöllä kävi pakkasen puolella, ja rantavesi oli riitteessä.

Meloin Norssalmen sillalle vastaan Metsolasta lähtijöitä.

Saapui eri tyypit kuin mitä odotin.

Nousimme maihin evästauolle Lehmäsaaren länsirannalle. Kohta rannan ohitse meloi pari tuttua melojaa.

Rannalle kävi viileä tuuli. Metsän suojassa oleva uusi grillikatos oli tuulen suojassa. Paistettiin makkaraa ja juotiin kahvia.

Eväitten jälkeen kävelimme saaren läpi toiselle puolelle paikkoja katselemaan.

Länsiranta sulaa kovaa vauhtia.

Sulavat jääkappaleet jättävät kraattereita hiekkaan.

Lumi, joka sulaa.

Meloimme saaren ympäri, ja löysimme kaksi melojaa montun kohdalta taukoa pitämästä. Lähdimme sitten isolla porukalla takaisin Kotkaa kohti. Jäätä, lunta, vettä, aurinkoa, nuotiomakkaraa
  ja suulasta seuraa. Niistä on hauskat varhaiskevään retket tehty.

Retkeilykauden avaus

Lämpöasteet ja aurinko ovat toivottavia asioita varhain keväällä retkeillessä. Puhetta oli, että lähtisimme jo perjantaina, ja olisimme kolme yötä retkellä. Keli ei nyt sallinut sitä suunnitelmaa. Sunnuntaiksi ja maanantaiksi oli luvassa parempaa. Joten lähdimme sitten sunnuntaina Pasin kanssa yhden yön retkelle. Kohteeksi valikoitui Ristisaari. Ehdolla olivat myös Kotkan edustan lähisaaret. Mutta ei kehdannut ruveta nössöilemään heti alkukaudesta. Se olisi saattanut heijastua koko kauden suorituksiin...
Taatusti en ole ennen maaliskuussa tehnyt yön kestäviä melontaretkiä. Muistaakseni joskus olen huhtikuun lopulla retkeillyt. 

Meno 20km ja paluu 18km. Minä mittaan matkat jälkikäteen retkikartta.fi -sivustolta. Suunnilleen tuolla tarkkuudella viivoja vetelemällä kuin kuvassakin. Saan silti hyvin tarkasti samat lukemat  kuin Pasi sai träkkeristään. Eroa oli vain noin 100-200m, siten että Pasilla oli enemmän.

Sunnuntaina lähdimme Mansikkalahdesta klo 10.30. Tuulta SW 3-6 ja utua. Näkyvyys oli 4-8km. Aurinko paistoi udun yläpuolella. Pidimme tauon Vehkaluodon eteläkärjessä. Siitä meloimme suoraan Kaunissaaren kylänlahteen. Jokseenkin tylsä selän ylitys. Nappivastainen tuuli hidasti menoa. Minun vitsitkään ei oikein uponneet Pasiin.
"Mikä on pallomainen meloja?" "öö...en tiedä." "Meloja, joka näyttää melojalta joka suunnasta tarkasteltuna". Itseäni tuo nauratti ihan älyttömästi. Selän ylityksillä juttujen taso laskee ennenstäänkin aika alhaisesta tasosta. Varmaan liian vähän virikkeitä, tai jotain vastaavaa.
Kylällä pidimme toisen tauon. Vastatuulimelonta vaatii taukoja. Rantautuminen taas vaati melomista jääsohjon läpi. Sohjossa kajakin käänteleminen on hankalaa.
Kylältä oli vielä 3,5km Ristisaareen. Matkalla tuli tuttu meloja vastaan. Hänellä on mökki Kaunissaaressa, ja oli päivämelonnalla.

Saaressa normisettiä. Teltat pystyyn, saarikävelyä,  makkaranpaistoa oluen kera, tähtien tuijottelua. Linnunrata ei näkynyt täydessä loistossaan. Siitä syytän utua, jota on meren ja saarten yllä. Lintumiehiä ei näkynyt, mikä vähän yllätti. Toisaalta ei kovin paljon näkynyt lintujakaan.Telkkiä, joutsenia, lokkeja ja pari haahkaa.
Pakkasta ei oltu ennustettu, mutta pimeän tultua kajakin kansi meni riitteeseen ja hanki alkoi kimmeltää. Uusi untuvamakuupussi pääsi ensitestiin.

Ompas sulla erikoisen mallinen viskipullo... Ei kai kukaan nyt mitään linnunpönttöjä kajakkiin pakkaa?

Rantautuminen Vehkaluotoon. Utua ilmassa. Reilun kahden kilometrin päässä oleva Viikarinsaari erottui hämyisenä. Taukopaikka oli hyvä. Siihen osui aurinko, mutta ei tuuli. Paljas kallio oli lämmin.

Tauko nro 2 Kaunissaaren kylällä.

Hiljaista, mutta ei täysin kuollutta. Joitain ihmisiä oli keittorakennuksen edustalla päivää paistattelemassa ja siideriä juomassa.

Ristisaari näkyy aallonmurtajan välistä.

Olihan se mukava rantautua, kun saareen oli tehty seuran tunnukset. Lumihankea pitkin oli helppo vetää kajakki telttapaikan luo.

Puuvaraston ympäristössä ei ollut lunta. Lapiokin oli mukana, jos olisi pitänyt kaivaa telttapaikka. Tällaisia sulia kohtia löytyi aika paljon ympäri saarta.  Kuvassa Pasin Fjällräven. Olen siitä vain lievästi kateellinen, koska itse havittelen Hillebergiä. Mutta ehkä vasta vuodeksi 2017.

Länsirannan kalliot olivat sulaneet hyvin.

Viikonlopun melonnat

Lauantai 5.3.2016. NE 3-4, +0,5°C, pilvistä ja välillä heikkoa lumisadetta. Mansikkalahden ranta oli edelleen avoin. Ajojäätä oli liikkeellä. Noin kymmenen kilometrin melonta. Kävin Lehmäsaaren eteläpäässä kahvilla. Merellä on hiljaista. Muutamia joutsenia, pari telkkää ja vähän lokkeja.

Mansikkalahti.

Kapea nauhamainen ajojäävyöhyke Kuusisesta Havouriin. Läpi pääsi vuoroin melomalla ja vuoroin jäähakkuja käyttämällä.

Kahvilla Lehmäsaaren eteläpäässä.

Lehmäsaaren pohjoispää. Nousin maihin katsomaan moottorikelkkaa, joka oli jätetty lähelle rantaa. Ilmeisesti lehmänsalmi on vielä hyvässä jäässä, jos tänne on kelkalla päästy.

Lumisade. Harvon tulee melottua lumisateessa.

Sunnuntai 6.3.2016. Keli oli samanlainen kuin eilen. Meloin itään Ruotsinsalmeen ja takaisin. Kympin lenkki taas. Salmesta pääsi vielä noin 200 metriä eteenpäin. Sitten alkoi kiintojää. Samat linnut näkyivät kuin eilen. Lisäksi useita avoveneitä verkkoja kokemassa.

Ruotsinsalmesta itään oli vahvaa kiintojäätä.

Kahvitauko Laiskankarissa.

Turanlahti oli jäässä

Hirssaaren kierto ei onnistunut 15.12.2015. Turanlahdessa oli noin 1cm paksuista jäätä. Muutoin Kotkan merialueet ovat avoinna. Suojaiset lahdet ovat yöpakkasista jäätyneet.

Meri oli tämän näköinen. +1° ja länsi 3.

Säähavaintopallo

Melonnasta oli pari viikkoa taukoa. Huonot säät ja pientä flunssaa. Nyt näyttää paremmalta. 3.4.2015 kävin heittämässä 13km lenkin. Löysin lähisaaresta säähavaintopallon. http://www.vaisala.fi/fi/contact/Pages/Have-you-found-a-weather-balloon.aspx . Otin sen mukaan ja vien ainakin paristot asianmukaiseen kierrätyspisteeseen.

Lehmäsaaren eteläpäässä.

Jäät ovat pahoinpidelleet rannan kasveja.

Pallo ja kolme radiosondia.

Vähän oli vielä ajojäätä liikkeellä. Sunilan ja Kotkamillsin piiput savuavat.

Ensituntumia Epic 18x -kajakista

15.3.2015 Lehmäsaaren länsiranta.

Kolme kertaa olen käynyt vesillä uudella kajakilla. Alla joitakin havaintoja. Yleisesti ottaen, Epic 18x:llä on todella hauskaa meloa. Se antaa myös sopivasti haastetta kehittää melontatekniikkaa kaikin puolin. Olen enemmän kuin tyytyväinen uuteen menopeliin!

Istuma-asento: Aukko on suuri ja polvilla on hyvin tilaa keskellä. Reisituet ovat hyvin pehmustetut. Niistä saa riittävän tuen tarpeen vaatiessa. Selkätuessa on pikakiristyssolki, jolla selkätukea saa kiristettyä eteenpäin tai löysättyä taaksepäin. Valitettavasti siinä on myös automaattinen löysennystoiminto. Selkätuki ei pysy hyvässä asennossa pitkään, jos ei hihnoja vedä solmuun.

Kiikkeryys: Pohjan muoto on pyöreä. Alkutukevuus, tai sen puute, tuntuu erilaiselta kuin v-pohjaisessa kajakissa. Minkäänlaista "pykälää" ei ole havaittavissa, ja kajakki tuntuu aika liukkaalta kun sitä keikuttelee. Lopputukevuutta löytyy jonkin verran. Ainakin sileällä vedellä löysin helposti tuntuman lopputukevuuteen kun tein käännöksiä reilusti kallistamalla.

Nopeus: Epic kulkee eleettömän sulavasti. Keula ei ala kohista vauhdin kasvaessa. 10 km/h nopeuteen paatti kiihtyy aika vaivattomasti. Luulen, että yksin retkilastissa meloessa nopeus tulee pyörimään 8-9 km/h. Tyhjänä kuntolenkeillä 9-11 km/h. Hetkellisenä huippunopeutena sain 12.5 km/h.

Peräsin: Toimii hyvin, ja Epic tottelee ohjauslikkeitä herkästi. Aiempia kokemuksia minulla oli ainoastaan Kajaksportin aktiiviperäsimestä. Eli siitä kumiläpyskästä. Toisin kuin kumiläpystkä, Epicin peräsin ei palauta keskelle itsestään. Jos sen polkaisee vinoon, kajakki pyörii ympyrää kunnes polkaisee toista pedaalia. Epic nousee tuuleen jonkin verran. Ei niin paljon kuin Beaufort.

Ketteryys: Tämä vähän yllätti. Reilu kallistus ja kaariveto tai etuperäsin, niin kajakki kääntyy aika nopeasti. Perä ei tarraa veteen kiinni käännöksissä. Tätä vielä tehostaa pieni etunoja. Epic:illä on jopa hauskaa mennä pujottelemaan kivien väliin tai muualle. Myös pelkkää kallistusta se tottelee herkästi. Pitkän kölilinjan vuoksi paikoillaan pyöriminen on hidasta. Alatukikäännöksellä paatin saa helposti kääntymään 90°, mutta vain, jos kallistaa tarpeeksi.

16.3.2015 Ruotsinsalmen itäpuolella. Kuvattu kaakkoon. Oikealla Kuutsalo.

Kesän tekoa, vaikka väkisin

14.3.2015. Uusi kajakki alla. Kävin taas Keisarinsatamassa, oli edelleen ummessa. Siitä ei meinannut iso meriläinenkään päästä läpi. Metsolasta lähti melojia myös liikkeelle, olisin mennyt niitä vastaan. Kävin sitten Lehmäsaaren pohjoispäässä kahvi- ja evästauolla.

Epic tuntui odotusten mukaiselta. Käyn vielä tänään (15.3.) sillä vesillä. Kerron sitten tarkemmin miltä uusi kajakki tuntui.

Aurinko paistoi, mutta ei se hirveästi vielä lämmitä.

Lehmäsaaren pohjoispään "laguuni".

Kevään ensimmäinen. Jos Aku Ankalla olisi purjevene, se olisi tämmöinen.