Myydään: grönlantilaismela

Lahnakoski 220cm pitkä grönlantilaismela. Siistissä kunnossa, mutta muutama pintanaarmu on. Hinta 50 euroa. MYYTY!

Räntäkuuro ja sateenkaari

24.4.2016. Aamulla sää oli tyyni ja aurinkoinen. Kevyttä itätuulta. Yöpakkasta ei ollut tässä saaressa, vaikka mantereella ja Kaunissaaressa kuuleman mukaan oli.
Kotimatkalle lähdin hyvässä kelissä. Mutta en kovin pitkälle ehtinyt, kun idästä ilmaantui kohti tuleva kuuropilvi. Tuuli alkoi friskata. Meloin Laurinkarin suojaan, heitin myrskyanorakin kuivapuvun päälle, huppu tiukalle, välipalapatukka naamaan ja selän ylitykseen. Tuuli oli pahimmillaan jotain 7-8m/s. Vesisadetta, joka muuttui räntäsateeksi. Näkyvyyskin meni aika huonoksi. Muuten ihan normaali tilanne, mutta on huhtikuu, merivesi ja sadevesi ovat vielä aika kylmiä. Ei tee mieli kastua läpimäräksi keskellä Kirkonmaanselkää. Kuuro nosti kylmettymisen todennäköisyyttä äärimmäisen pienestä erittäin pieneksi. Kyllä se silti mietitytti, koska seuraukset olisivat pahat.
Kuuro alkoi mennä ohi. Mielenkiintoinen tilanne, kun räntää tulee taivaan täydeltä, toiselta puolelta taivasta paistaa aurinko täydellä teholla ja lämmittää selkää, edessä näkyy matala sateenkaari, ja vielä purjevene purjehtii siitä sateenkaaren edestä.

Marjakarin ranta sunnuntaiaamuna.

Laurinkarissa oli muutama lintu...

Kuuropilvi melkein päällä.

Räntäsade, sateenkaari ja purjevene. Pari delfiiniä kun olisi saanut vielä tuohon hyppelemään...

Paluumatkan tauon pidin samassa paikassa Kirkonmaassa. Räntäkuuron jälkeen paistoi taas aurinko lämpimästi.

Retken reitti.

Marjakariin

23.4.2016. Vapaat viikonloput ovat harvinaisia. Lähdin lauantaina yhden yön retkelle, vaikka sääennuste ennusti epävakaista. Suunnaksi valikoitui Haapasaariston lähistöllä olevat saaret. Ajatus oli 3/4 matkan ajan Kuusenkari, mutta tein viime hetken muutoksen suunnitelmaan ja meninkin Marjakariin. Siellä en ollut käynyt pitkään aikaan, ja siellä on parempi maa teltan pystytykseen.
Ja Marjakari oli pari kilometriä lähempänä kuin Kuusenkari. Kun olen yksin liikkeellä, melon helposti vähän liian kovaa. Ja sitten viimeiset kilometrit tuntuvat pitkiltä. Ainakin näin alkukaudesta. Ei nyt lähimainkaan mitään totaaliuupumista, mutta vain sellainen tunne, että mieluummin olisin perillä kun melkein perillä.
Lintuja näkyi paljon. Riskilöitä, ruokkeja, merikotkia, västäräkkejä, kivitasku, haahkoja ja jopa yksi tiira. Ja muutama käpytikka nakutteli saaressa.

Kaukana etelässä näkyi nopeasti nousevia kuuropilviä. Tuulta 2-4 koillisesta. Aurinkoa, pipo pois. Pilvi, pipo päähän. Aurinkoa, pipo pois. Aurinko lämmitti hyvin aina kun se sattui paistamaan. Kun se ei paistanut, oli aika koleata.

Tauko Kirkonmaan Voikalliolla. 10km takana, saman verran jäljellä.

Vahakari oli täynnä tirppoja. Vähän taukopaikan jälkeen selän ylitykselle lähtiessä alkoi takana nousta "mielenkiintoisen" näköinen kuuropilvi. Se ei lähtenyt jahtaamaan minua onneksi. Muutenkin keli kirkastui. Pilvet jäivät sisäsaariston ylle. Merellä paistoi aurinko kirkkaalta taivaalta.

Marjakarin pohjoisranta. Sikäli ankea paikka, että tästä on suora näköyhteys Kotkan keskustaan. Näen kiikareilla entisen asuintaloni. Hienoja pilviä mantereen päällä.

Minun teltta on pienempi ja oranssi. Mikä lie kalamaja. Ei ollut ketään kotona.

Pohjoisrannalla oli vielä vähän jäätä. Karua maisemaa vielä näin aikaisin keväällä. Mutta pörriäisiä pörräilee ja kasvitkin pikkuhiljaa heräilevät.

Marjakarista erkanee pohjoisen suuntaan kivikkoinen särkkä, jonka toisessa päässä on kallio. Näyttäisi äkkiseltään lintujen suosikkipaikalta, mutta ei siellä ollut kuin yksi kivitasku ja västäräkki.

Länsirantaa.

Kaksi merikotkaa lähti kiveltä lentoon.

Rakkolevää puissa. En tiedä, miten on sinne päätynyt.

Merimiina

Kymen Sanomien nettisivut 5.4.2016: Saaristosta löytyi räjähtämätön merimiina

Paikka näyttää kuvan perusteella olevan Kuusenkarin luoteisranta. Tuossa olen noussut maihin kajakilla monta kertaa.
Oli muuten viime viikolla suunnitelma lähteä tuohon saareen telttaretkelle. Mutta sunnuntaille ennustettiin  viileää keliä, joten jätin reissun tekemättä. Hitto sentään, tuollaiselle miinalle olisi ollut käyttöä!

Päiväretki Lehmäsaareen

2.4.2016. Eilen uimahallivuorolla oli muutaman melojan kesken juttua, että lähtisimme päiväretkelle johonkin Kotkan edustan saareen. Keli: NW 5, +4-8, aurinkoista. Yöllä kävi pakkasen puolella, ja rantavesi oli riitteessä.

Meloin Norssalmen sillalle vastaan Metsolasta lähtijöitä.

Saapui eri tyypit kuin mitä odotin.

Nousimme maihin evästauolle Lehmäsaaren länsirannalle. Kohta rannan ohitse meloi pari tuttua melojaa.

Rannalle kävi viileä tuuli. Metsän suojassa oleva uusi grillikatos oli tuulen suojassa. Paistettiin makkaraa ja juotiin kahvia.

Eväitten jälkeen kävelimme saaren läpi toiselle puolelle paikkoja katselemaan.

Länsiranta sulaa kovaa vauhtia.

Sulavat jääkappaleet jättävät kraattereita hiekkaan.

Lumi, joka sulaa.

Meloimme saaren ympäri, ja löysimme kaksi melojaa montun kohdalta taukoa pitämästä. Lähdimme sitten isolla porukalla takaisin Kotkaa kohti. Jäätä, lunta, vettä, aurinkoa, nuotiomakkaraa
  ja suulasta seuraa. Niistä on hauskat varhaiskevään retket tehty.