Kausi paketissa

Se taisi sitten olla siinä. Siis kausi 2014. Vuoden viimeisiksi päiviksi on ennustettu pakkasta.
Viimeinen melonta oli 30.11. Joulukuussa olin aika paljon töissä kiinni, eikä paljon melontatilaisuuksia ollut. Muutama mahdollisuus kyllä oli, mutta vauhdikas maastopyöräily vei voiton rauhallisesta läpsyttelystä.

Matkamittari pysähtyi lukemaan 1755km. Ei lähelläkään kauden 2012 lukemia, mutta n. 80 enemmän kuin 2013.
Telttailuyötä kertyi 27. Niistä 9 Suomessa ja 18 Norjassa. Lisäksi olin 7 yötä Cornwallin reissulla, mutta en teltassa vaan majatalossa. Ja yksi yö Ahvion koululla koskikurssin yhteydessä.
Siis yhteensä 35 yötä melonnan merkeissä jossain muualla kuin kotona. Tätä lukua pidän kilometrilukua tärkeämpänä kun tarkastellaan oliko melontavuosi hyvä vai huono. Aika hyvä oli tällä kertaa.

Alla joitakin kuvia parhaista reissuista 2014.

Cornwall:in reissu toukokuussa. Ensi kosketus ison veden olosuhteisiin ja kunnon hiekkarantasurffailuun.

Koskikurssi kesäkuussa. Sainpahan jonkinlaisen käsityksen tästäkin melontamuodosta.

Retkeily Itäisellä Suomenlahdella. Kohteina olivat: Kuusenkari, Äljy, Kuolioluoto, Suuri-Pisi 2x, Silakkasaaret, Itäkarit, Pitkäviiri. Yhteensä 9 yötä. Tämä jäi vähemmälle ulkomaanreissujen vuoksi.

Kotkan Melojien melontakurssit. Peruskurssit ja jatkokurssi jolta tämä kuva on. Sain paljon hyvää ohjaajakokemusta. Huonosti ei mennyt, mutta parannettavaa löytyy aina.

Kolme viikkoa Norjassa elokuussa. Ensin apuohjaajana Kvaenangenissa, sitten maisemiltaan upea Mageroyan kierto.

Vuonna 2015 on ohjelmassa ainakin uusi reissu Cornwalliin. Ja varmasti olen mukana kotiseuran kursseja vetämässä.
Saapa nähdä, mihin suuntaan tämä harrastus jatkuu. Vaihtoehtoja on paljon; jatkuvaa reissausta ison veden ääreen isompiin olosuhteisiin ja surffipaikoille, keskittyminen ohjaajana kehittymiseen, omineen retkeily Suomenlahdella, Kuntomelonta. Ehkä jopa koskimelonta. Tai osittainen lajinvaihto maastopyöräilyyn.
Todennäköisesti jonkinlainen yhdistelmä noita kaikkia.

Kiitos kaikille loistaville melontatyypeille joiden kanssa sain olla mukana kuvioissa 2014. Toivottavasti nähdään tulevalla kaudella!

Räntäsademelontaa ja kuntomelontaa

Sunila.

Lauantaina meloin 15km lenkin huonosta säästä huolimatta. Kiersin Hallan, Kotkansaaren ja vielä Hirssaaren. Räntäsadetta, etelätuulta 4-6m/s, 0°C, harmaata ja ankeaa. Kuivapuku ja rukkaset olivat tarpeen.
Sunilan edustalla höyryävä vesi näytti mielenkiintoiselta. Meloin lähemmäksi kunnes alkoi haisemaan ja vesi muuttui aivan keltaiseksi. Silmiäkin alkoi kirvelemään. Tai sitten vain kuvittelin. Mieleen tuli nimittäin Risto Isomäen uusin kirja "Kurganin varjot". Siinä Mustanmeren pohjasta nousee rikkivetyä. Kun alkaa silmiä kirvelemään, tilanne on vakava. Kun kirvely loppuu, elinaika lasketaan minuuteissa.
Meloin nopeasti kauemmaksi, tuulta kohti.

Sunnuntaina oli loistokeli vauhdikasta lenkkiä varten. Tyyntä ja aurinkoista. -1°C, Etelä 0-2m/s. Meloin Kotkansaaren pari kertaa ympäri. Matkaa oli 2x9,5km. Vauhtia kun piti niin ei kaivannut hanskoja tai pipoa. Eka lenkki meni 8,4km/h keskinopeudella. Toinen vähän nopeammin, 8,7km/h. Viimeisin kilometrin aikana rasitus tuntui enemmän vatsalihaksissa kuin jaloissa tai käsissä. Suhteellisen uusi kokemus. Käsivarren ojentajissakaan ei tuntunut mitään erikoista. Yläkäden työntö on yksi tekniikkavirheistäni. Ehkä olen taas jotain oppinut. Lenkin jälkeen oli loistofiilis.
Pitäisi vain saada nopeampi paatti niin olisi vieläkin hauskempaa.