30.6.2015

Jokiretki: Tammijärveltä Strukan sululle.

28.6.2015. Varisten rääkymisestä huolimatta nukuin melkein kahdeksaan asti. Eilen oli pitkä päivä, ja tänään on varmaan vielä pitempi. Liikkeelle päästiin yhdeltätoista. Suunta oli Strömforsin ruukkia kohti ja Strukan suluista raikkaaseen meri-ilmastoon. Etelästä puhalsi vastatuuli ja joessa oli myötävirta. Ukkospilvi meni läheltä. Vähän ripautti, näytti salamoita ja jyrisi. Ei osunut kohdalle.

Antinniemen ranta. Kaislikkoa on niitetty, ja ranta oli ihan siedettävässä kunnossa.

Sudari ja sen kaveri.

Ukkospilvi.
Pysähdyimme Ruukissa. Varsinainen kesäpaikka. Kesäteatteria, kahviloita, näyttelyitä ja rihkamaa pikkupuodeissa.


Kukkaistyttö...

...ja kukkais-äijä? Kurjenmiekkoja oli joenrannat täynnä.

Taas joku pato tai voimalaitos. Kanootit kantoon.

Strukan sulku.

Vesi laskee...

...ja vapaus koittaa. Vihdoinkin merellä!

29.6.2015

Jokiretken ensimmäinen päivä

26-28.6.2015 tehtiin Kotkan Melojien kauden ensimmäinen yön yli kestävä retki. Minulle tämä oli myös kauden ensimmäinen retki. Telttaöitä ei ollut vielä yhtään tätä ennen. Lähtö oli Kultaalta perjantai-iltana. Sinne tuotiin kajakit autokyydeillä. Tarkoitus oli meloa alamäkeen merelle, ja merellä myötätuuleen takaisin Metsolan vajalle. Matkaa tulee yhteensä noin 65 kilometriä. Ei aivan aloittelijoille, vaikka nyt olikin mukana yksi tämän kesän peruskurssin käynyt. Retkiraportti on jaettu kolmeen osaan kuvatulvan välttämiseksi.

Alkumetrit. 5 yksikköä, 2 kaksikkoa, 9 melojaa ja pikku-Antti.

Ensimmäinen kantopaikka oli Hirvivuolle. Kantaminen on kovaa hommaa. Neljästään se sujuu ilman tukirankavammoja.


Hirvikoski. Täällä oli polttariporukka laskemassa koskea suppilaudalla seisaaltaan. Myöhemmin selvisi, että porukka oli KoMe:n entisiä poolojunnuja.

Hirvikosken aallot olivat sen kokoiset, että puolet retkeläisistä jätti kosken laskematta. Itse sain sitten laskea kosken neljä kertaa. Masa laski kolmesti, ja kaksikkojen perähenkilöt kerran.

Illaksi tyyntyy.

Tammijärvi näkyvissä. Yöpymispaikkana Antinniemi.

Leiripaikka. Hyttysiä oli jonkin verran, muuten hyvä paikka.

22.6.2015

Juhannusmelonta

Jos joskus mietitte, että miten joulukuusen jalan saa kajakkiin kiinni, niin tässä ratkaisu.

Maatauko Varissaaressa.


Katariinanniemen kokko.


Etukylässä oli suurempi kokko.


Juhannusselfie.

Illalla vilahti aurinkokin, ja teki maisemasta kuvauksellisen.

Loppuhuipennus, grillausta vajalla.

20.6.2015

Pelastuksia virtaavassa vedessä

16.6.2015 Heno järjesti Kotkan Melojille lyhyen koskipelastautumiskurssin. Paikka oli heti Piirteenkosken yläpuolella Marinkylässä. Kuivapuku oli melkein ehdoton varuste, ja se rajoitti osallistujamäärää.
Vesi oli aika viileää. Itselläni oli kaksi vaatekerrosta puvun alla. Kolmannenkin olisi voinut laittaa.
Kurssi oli mielenkiintoinen ja hieno kokemus. Ei tällaista pääse ihan joka viikko tekemään. Varmasti tulee olemaan yksi tämän kesän mieleenpainuvimmista kokemuksista.

Oppilaat kuuntelevat erittäin tarkkaavaisina, kun Heno selittää miten välttää hukkumiskuolema.

Ensimmäiseksi harjoiteltiin köyden varassa olemista. Heno näyttää mallia.

Natsitervehdyksen tekemällä voi liikkua sivusuunnassa.

Virran mukana kohti seuraavaa harjoituspaikkaa.

Sauvoimen avulla pelastaminen.

Pelastajalla on tärkeää olla tukeva asento.

Kolmas harjoitus, heittopussilla pelastaminen.


Tämä heitto ei osunut ihan kohdalleen, piti tehdä uintiliikkeitä että sai narusta kiinni. Heittäminen vaatii harjoittelua. Allekirjoittaneen heitto ei onnistunut yhtään paremmin.

Lopulta päästiin varsinaiseen asiaan. Sauna, palju ja kahvitarjoilu.

12.6.2015

Atlantic

 11.6.2015. Pitkästä aikaa melontalenkillä ihan itsekseen. Päätin lähetä Metsolasta ja lainata jotakin seuran merikajakkia. Kävi hyvä onni, kuin seuran uudet kajakit olivatkin jo ilmestyneet vajalle. Otin heti toisen koemelontaan. Toinen olikin jo vesillä. Kiitoksia vaan eräälle muskeliveneilijälle, joka hoiteli paatit kaupasta vajalle! Seuralle tuli siis kaksi North Shoren Atlantic:ia. Toinen on lv. Mallia on uudistettu. Jäykisteputkea ei ole enää kajakin pohjalla. Hyvä, sillä se meni laipion läpi, ja oli vaikea saada laipiota tiiviiksi. Nyt kajakki on kerrosrakenteinen (sandwich), ja on jäykempi kuin vanha malli. Tällaisen voisin hankkia itsellenikin.  Melontaergonomia on vastaavanlaisiin kajakkeihin verrattuna hyvä. Kajakin hallittavuus tuulessa, ja varsinkin sivutuulessa melonta on poikkeuksellisen helppoa. Näillä perusteilla olen sitä mieltä, että Atlantic on muovisten merikajakkien ykkönen.
Oli hienoa istua rantakivikossa Liusteissa, ja katsella tuulista rantakalliota, Äyspäänselkää ja taivasta. Pitäisi päästä ihan kunnolla retkeilemään. 

Atlantic RM vajan pihalla, valmiina ensimmäiseen vesillelaskuun.

Jukka tuli vastaan lv:llä. Kun palasin takaisinpäin lenkiltä, lv tuli taas vastaan toisen melojan alla.

Äyspäänselkää. Vasemmalla näkyy Mussalo.

Nykyään nimi on Liustit. Vanhoissa kartoissa lukee Luistinsaaret. Pidin tauon eteläpäässä.

11.6.2015

Falmouth town ja train canceled

Osa porukasta oli varannut majatalosta yhden ylimääräisen yön, tarkoituksena viipyä Falmouthissa vielä lauantai. Ei melontaa, vaan kaupungin katselua. Meitä jäi viisi, Inkeri, Eeva, Riitta, Jouni ja minä.
Eilen meni pitkään kaupungilla. Ravintola sössi totaalisesti laskutuksen, ja maksamisessa meni suurinpiirtein tunti. Kävimme vuosi sitten samassa paikassa syömässä, ja samanlaista sössimistä oli silloinkin. Alussa näytti hyvältä, kun oli kaksi tarjoilijaa ottamassa tilaukset vastaan. Tuplavarmistus. Ei auttanut. Jos vielä lähden Cornwallin melontamatkalle, jätän tämän raflan väliin.
Sitten vielä pubiin. Jonkin aikaa haahuiltiin kaupungilla kunnes löytyi sopivan näköinen. Muistaakseni nimi oli The Seven Stars, ja jos ei kylän vanhin pubi, niin ainakin vanhimpia. Tyyliltään Kotkan Sporttipub potenssiin kolme. Ilman urheilua. Ei ollut kiire nukkumaan. Huomenna olisi vapaapäivä.

Lauantai haahuiltiin kaupungilla. Eksyin muusta porukasta joskus puolen päivän aikoihin. Muut menivät sukellustarvikeliikkeeseen, minä taas johonkin galleriaan. Sitten ei näkynyt enää ketään missään.

Sup vuokraamo.

Majatalon viereinen ranta.

Rannalle ajautunut meduusa.




Kävelimme Pendennisin niemen ja linna ympäri.


Vanhaa satamaa.



Linja-autoasema ydinkeskustassa.


Sunnuntai. Juna lähtee Falmouth town:in pysäkiltä 9.00. Jounin kanssa olemme hyvissä ajoin asemalle odottelemaan. Sitten J kysyy: "mitäs tämä tarkoittaa? Tässä näytöllä lukee että train canceled?"

Tiedättekö sen tunteen, kun on vieraassa maassa matkustamassa kotiin päin, ja yllättäen ensimmäinen aika monesta ennakkoon varatusta ja maksetusta yhteydestä kusee, eikä ole mitään ideaa miten... siis mitään ideaa mistään.
Minä tiedän, eikä ole hauska tunne.
But stay cool, man. Asioillahan on taipumus järjestyä. Siinä sattui olemaan muutama paikallinen tyyppi, jolla oli sama ongelma. Yhdellä oli henkilöauto kilometrin päässä kotipihalla. Käveltiin sinne, ja ystävällisesti meidät ja pari muuta matkustajaa vietiin autolla Truroon, josta lähti meidän  seuraava juna. Ehdimme ihan aikataulussa. Loppumatkan aikana Kotkaan ei tapahtunut mitään yllättävää.

Ajatuksia koko melontamatkasta:
-mielenkiintoista tekemistä riitti jokaiselle päivälle
-melonta on Briteissä todellakin erilaista kuin Suomessa
-paljon reskutus ja tilannehallintaharjoittelua
-surffaus oli mielestäni hauskinta, sitä olisi voinut olla enemmänkin
-linna oli mukava yllätys
-reissussa ei ollut minulle enää "yllätysmomenttia", tiesin suunnilleen, mitä oli tulossa
-Benjamin veti reissun ammattitaidolla, ja muunkin porukan kanssa tuli toimeen... ;)
-kuivapuku piti, oma mela oli loistojuttu ottaa mukaan, Capella oli edelleen hyvä paatti, vaikka vähän vuotikin
-tämän vuoden reissu oli ehkä enemmän kurssimuotoinen, kuin viime vuonna. Opetusta oli enemmän. Jos en ihan väärin muista
-reissu ei ole ilmainen, mutta hintansa arvoinen (matka 870€, matkustus n. 400€, syöminen ym. n. 200£)

Suosittelen vahvasti tällaista melontamatkaa! Melonta ison meren rannalla on tosiaan eri laji kuin Suomessa. Jokaisen suomalaisen retkijyrän pitäisi kerran käydä Atlantin rannalla melomassa. Eniten Brittiolosuhteista pystyy nauttimaan, jos on ns. jatkokurssitaso käyty, tai muuten kokemusta aallokkomelonnasta. Eskimo on hyödyllistä osata hyvin, mutta kyllä tuolla näkyi ihmisillä hauskaa olevan vaikkei eskimoa oikein osannutkaan.