Land's End

Toinen melontapäivä valkeni aurinkoisena. Ei tuulta. Maininkia hieman enemmän kuin eilen. Tänäänoli viikon pisin ajomatka Land's Endiin, joka on Britannian läntisin paikka. Minibussin pakkaus alkaa sujua jo rutiinilla. Jos takaluukun saa juuri ja juuri kiinni, kaikki kamat ovat mukana.
Luolia, rockhoppingia, majakoita, hylkeitä, maisemia. Kiersimme Longships:in majakan. Aurinkovoide oli tarpeen. Tälle päivälle ja loppuviikoksi sain P&H Capella:n. Muovinen ja hyvä perusmerikajakki. Sillä pystyi kolistelemaan hieman vapaammin kuin lasikuituisilla.

Lähtö- ja paluuranta. Vesi alhaalla.

Kuulemma noin voi käydä jos ei ole jeesusteippiä mukana.

Maininkia oli hieman.

Tässä ollaan aika lähellä läntisintä kohtaa.

Videossa rantautuminen evästauolle.

Kiva taukopaikka, ei voi valittaa.

Saimme seuraa ylhäältäpäin.

Longships:in majakka näkyy horisontissa.

Rantaa toiseen suuntaan kuvattuna.

Lizard Point

Lisää kuvia maanantailta. Meloimme Lizard Pointiin, josta käännyimme takaisin lähtörantaa kohti. Lizard Point on Britannian eteläisin kohta. Kuulemma yleensä täällä vuorovesivirta ja mainingit tekevät täällä melonnasta "mielenkiintoista", mutta nyt oli tasaista. Rantautumisen jälkeen ajoimme vielä autolla tuonne Lizardin majakalle katselemaan maisemaa ylhäältä päin. Rauhallinen ensimmäinen melontapäivä. Luolia ja hienoja maisemia.

Lizard Pointin majakka mereltä kuvattuna.

Ranta oli enimmäkseen tämän näköistä.

Meduusa ui kajakin alta. Tuo oli n. 40cm leveä. 

Keli oli lämmin. Viilennystä soi pienet reskutusharjoitukset.

Rantautuminen Kennack Sands:iin. Vesi oli ylhäällä ja kantomatka lyhyempi kuin aamulla.

Majakka ei ollut auki. 

Horisontti.

Tuolla melottiin muutama tunti sitten.

Devils Kitchen

Ma 26.5.2014 Kennack Sands. Ensimmäinen melontapäivä. Kajakkien valintaa rannassa. Minulle jäi P&H Delphin.

Vuorovesi oli lähtiessä alhaalla. Kajakit piti kantaa pitkälle.

Luolien tutkimista.

Tämän kaarisillan alta pääsi hienoon lounaspaikkaan nimeltä Devils Kitchen.

Vuorovesi oli nousemassa ja se määrittelee tauon pituuden.

Luolassa. Jotkin luolat ovat aika syviä.

Melontamatka Cornwalliin

Matkalle lähdöstä tein päätöksen viime syksynä. Halusin nähdä ja saada tuntumaa ison meren rannikolla melomiseen. Ulkomailla en aiemmin ollut melonut, lukuunottamatta pikku pyrähdystä Azoreilla. Tämän matkan järjesti Aavameri -niminen yritys. Matkan hinta oli 870€, sisältäen majoituksen, kajakkien ja välineiden lainauksen, kuljetukset ympäri Cornwallia ja opastuksen viidelle melontapäivälle.

Sunnuntai 25.5.2014 oli matkustuspäivä. Bussi lähti Kotkasta 4.30, sitten lento Norwegianilla Gatwickiin. Sieltä junalla Falmouth:iin. Vaihto oli Readingissa ja Trurossa. Junayhteydet tuntuvat toimivat hyvin UK:ssa. Kiskot vain olivat pitkät. Paljon istumista ja tylsistynyttä tuijottamista ikkunasta ulos. Näkyi lähinnä pusikoita ja kivitaloja. Olin perillä 18.34. Benjamin ja Sonja olivat asemalla vastassa.
Lennot ja junamatkat varasin hyvissä ajoin etukäteen netin kautta. Menopaluulento oli n. 220€ ja junamatkat 82€. Bussimatkat Kotka-HKI-Kotka oli n. 59€. Falmouthissa liikuimme minibussilla ja se sisältyi matkan hintaan. Kajakit kulkivat trailerissa. Meitä oli 6 + 2 opasta.

Kuvattu lentokoneen ikkunasta. Jossakin englannin kanaalin yllä.

Majatalo. http://www.falmouthbackpackers.co.uk/ Tiivistunnelmainen, mutta mukava ja siisti paikka. Majoitus sisältyi matkan hintaan. Otin yhden lisäyön, joka maksoi 19€.

Ravintola "5 degrees west" Falmouthin rantakadulla. Etusormi osoittaa Lizard point:iin. Aamulla sinne.

Rump steak. Oli hyvää.

Vihainen lintu - iloinen meloja

18.4.2014. Paluumatka. Ja vauhdilla. Äljystä Leijaholman salmeen on n. 12,5 km. Keskinopeus 8,4 km/h. Sivumyötäistä 2-4 m/s. Silloin kun kulkee, on kiva meloa kovaa. Tuntuu, että tuntoaisti ylettää melan lapaan asti, kun sillä nappaa vedestä kiinni ja potkaisee kajakin liukumaan. Ja rytmi on jazzia, niin kuin aallokkokin.

10000 lintua lenti yli. Tämä ei päässyt Siperiaan vaan Mansikkalahden roskikseen.

Haapasaaren kautta Äljyyn

Toinen retkipäivä. Palautumispäivä. Olo oli mainio, mutta ei silti ollut intoa meloa kovaa. Mutta maisemia kelpasi katsella.
Vaihtoehdot seuraavaksi yöksi olivat Kilpisaari tai Äljy. Päädyin Äljyyn, koska sitten sunnuntain paluumatka olisi mukavampi.
Beaufort oli tällä reissulla ensi kertaa retkilastissa. Yllätyin positiivisesti. Ketteryys säilyy melkein yhtä hyvänä kuin kevyessä lastissa. Toissijainen vakaus paranee, ja siihen saa paremman tuntuman. Käännöksissä uskaltaa pitää kunnon kallistusta ilman, että pelkää rajan ylittyvän. Tällaisessa käytössä, eli viikonloppuretkeilyssä Beaufort on parhaimmillaan. Miksei myös pidemmissä. Pakkaustilaa on riittävästi.
B on jonkin verran herkkä väärälle trimmille. Keulapainoisena ketteryys ehkä lisääntyy, mutta matkamelonta on ihan hirveää.

17.5.2014. Kuusenkari. Tuohon kiveen olen hajottanut veneen. Ukkoskuuro yllätti. Suursaari on aina taustalla. Ei koskaan etualalla.

Meloin Kuusenkarista ensin Haapasaareen. Kävin kaupalla käsijäätelöllä ja seurasin saarelaisten paloharjoituksia.

Äljy. Pohjoisrannalta löytyi tuulensuojainen paikka. Rantauduin ensin tuon kauempana olenvan niemen taakse, mutta siitä oli suora näköyhteys Haapasaaren valvontatorniin.

Itärannan hiekkoja.

Aurinko laski pilvettömältä taivaalta.

Rantakivet.

Retkelle

Viimeisen reilun viiden viikon aikana on ollut yksi vapaapäivä. Nyt oli ruhtinaalliset kaksi päivää vapaata. Käytin tilanteen hyväkseni. Retkeilykauden avaus 2014.
Tavaroita olin roudannut jo torstaina vajalle valmiiksi. Perjantaina lähdin 14.00 töistä, pakkausta kotona, suihku, ruoka, kahvi, vajalle, kajakin pakkaus, ja 15.05 olin vesillä.19.00 saavuin Kuusenkariin.

Kuvat 16.5.2014. Tauko Tiuholman luodolla. Maatauko oli pakko pitää, energiataso alkoi olla huolestuttava. Yleensä Saarioisen makaronilaatikolla pääsee pidemmälle kuin Tiuholmaan. Vältin lintujen häiritsemistä enkä mennyt kiertelemään luodolla.

Rankka työviikko takana, melonta oli tosi tukkoista. Ei kulkenut. Voimaton olo. Pidin kelluntataukoja usein ja söin evästä päiväluukusta. Tuuli oli aluksi etelästä 4 m/s, sitten moinasi.

Aurinko alkoi pilkistelemään. Pieniä sadekuuroja tuli matkan aikana useita.

Muuttolintuja meni yli ja vierestä aivan s******sti. Saaret taustalla ovat Kolselin Pekko ja oikealla Matalamaa.

Kuusenkarista. Marjakari taustalla.

Kaunissaari juhlavalaistuksessa.

Tyyntä ja harmaata

10.5.2014. Muutaman tunnin työpäivän jälkeen ehti lähteä Mussaloa kiertämään. Kuva on sataman edustalta lounaaseen. Kaunissaari näkyy oikealla ja Ristisaari on jossain keskikohdilla.

Harvassaari ja Saunasaari. Sää oli pilvinen, mutta kirkastumassa.

Äyspäänselkä harvinaisen tyynenä.

Pidin evästauon Niinlahdessa. Vanha merimerkki laitettu tolpannokkaan. Uudempi merkki makaa maassa kauempana.

Tarra velvoittaa. Ainakin yritimme saada tuon verkon irti pohjasta. Nyt menee naurettavaksi mutta menköön: Pasin ottama kuva vastakkaisesta suunnasta.

Sateisia päiviä

Lyhyiden lenkkien kevät. Töitä on ollut joka päivä. Iltapäivällä ehtii meloa vain lyhyesti. Usein olen melonut Lehmäsaaren ympäristössä. Se on noin lähellä sijaitsevaksi komea ja monipuolinen saari. Viime viikonloppuna kävin siellä pyörimässä lauantaina ja sunnuntaina, sateisesta ilmasta huolimatta.

Kuvat otettu 4.5.2014. Kallio Lehmäsaaren länsipuolella.

Aurinko pilkotti kuuropilvien välistä ennen kuin sade muuttui jatkuvaksi.

Hietakari.