Loikoilua

Oli tarkoitus eilisen urakan jälkeen ottaa melonta ihan kevyesti. Melkein onnistuin. Paluumatkalla näin purjeveneen menossa samaan suuntaan sellaista nopeutta, että siitä EHKÄ saattaisi päästä melomalla ohi.

6.7.2014 Lehmäsaaren länsipuoli. Aurinkoa, riippumatossa loikoilua, sup:pailua merikajakilla.

Riippumatto ja merimaisema. Voiko enempää toivoa?

Mussalo ympäri, Mussalo ympäri, Mussalo ympäri

5.7.2014. 
"Participants should be in a good paddling shape. Capability to paddle 50km without breaks."
Check!
Tämä oli Nordkapp:in retken infoista.
Taas oli  vapaapäivä, vaikka edellisestä on vasta kolme viikkoa. Jos on melontakurssin vetämistä, sitä ei lasketa vapaapäiväksi. Mutta vain yksi vapaapäivä. Muuten olisin tehnyt järkevämmin, ja melonut johonkin sopivalla etäisyydellä olevaan saareen yöksi. Mutta meni tämä näinkin.

Lähtö sujui vauhdilla. Mansikkalahdesta oli juuri jokin puusoutuvene lähdössä, kaksi äijää ja koira kyydissä. Toinen souti hiljakseen. Äijä tokaisi jotain, että:
"hyvinhän tuo kulkee, pitää varmaan ruveta soutamaan kunnolla että pysyy perässä."
Katsoin että veneessä ei ole perämoottoria.
"Sulla pitäis olla moottori että pärjäisit."
"Selvä!". Sitten pärähti kone käyntiin. Sillä olikin keskimoottori. Viisi minuuttia vedin täysillä ennen kuin tuli mieleen että tätä tahtia en pääse edes sataman ohi.

Seitinohut kallistus ulkokaarteen puolelle, reikä päähän ja hitonmoista mättämistä. 8 tuntia, 53km, 5 banaania, Mussalo ympäri 2 ja 2/3 kertaa. Keskinopeus 6,6km/h kelluntatauot (noin 30minuuttia) mukaanluettuna.

Toinen episodi Kivenkorvansalmessa. Taas kaksi äijää puuveneessä. Olivat ankkurissa ja ongella.
"Hyvä keli! Oot varmaan Mussaloa kiertämässä?"
"Joo, itse asiassa jo toista kertaa peräkkäin."
"Miksi?" (Vilpittömällä äänensävyllä).
"Ööö.....miksi ei?"
"........"
Mutisin jotain epämääräistä Norjan rantautumismahdollisuuksista ja jatkoin matkaa.

Rantauduin seuran vajalle Metsolaan keittelemään pikapasta-ateriaa ja pitämään kunnon tauon. Sitten vielä puuttuva 1/3 takaisin Mansikkalahden vajalle.

Ristisaari ja Kaunissaari, osa 1/3.

Banaani Äyspäänselällä. Eka rundi, aika tyyntä vielä.

Banaani Mussalon sillalla.

Aurinkoinen keli. Ohutta yläpilveä. Oli hyvä menemisen meininki.

Kolmas banaani Tuohipöllön rannalla. Eka rundi valmis. Taustalla Höyryvoimalaitos, joka huhujen mukaan puretaan jossain vaiheessa.

Ristisaari ja Kaunissaari, osa 2/3. Tuuli on friskannut.

Sama Hobie, joka nähtiin polkuveneversiona sunnuntaina kurssilla. Nyt sillä oli ponttoonit kummallakin puolella ja purje mastossa.

Tuohipöllössä. Toka rundi valmis. Alkuperäinen suunnitelma oli jäädä tähän lounastauolle, mutta ei ollut pakottavaa tarvetta. Jatkoin mättämistä banaanien ja kaurakeksien voimalla.

Ristisaari ja Kaunissaari, osa 3/3. Aallot olivat jo surffattavia tässä ja Äyspäällä.

Tekniikkatreenit

24.6.2014. Vedin KoMe:n toimintasuunnitelmaan merkityt tekniikkaharjoitukset Metsolan lähivesillä. Harjoitusten aiheena piti olla melaperäsin. Mutta tuulta ei ollut nimeksikään. Vaihdettiin kaarivetoon. Melaperäsimen harjoittelu ilman tuulta on melkein kuin säätöevän käytön harjoittelu ilman tuulta.
Verrattuna viime kertaisiin harjoituksiin eteenpäinmelontatekniikasta, kaariveto on yksinkertainen ja selkeä liike. Myös helpompi opettaa. Harkkojen loppupuolella otimme kajakin kallistukset mukaan tehostamaan liikettä. Tämänkaltaisia juttuja on ihan hauskaa ja mielenkiintoista opettaa. 4-5 vuotta sitten olisin itse kovasti kaivannut tekniikkavinkkejä ja harjoituksia, mutta niitä ei silloin ollut omasta seurasta saatavilla.

Matkalla Metsolan vajalle. Keräsin roskat mitkä vastaan uivat.

Aurinkoa ja vesisadetta.

Lähtö vajan rannasta. Meloimme alkulämmittelyn vuoksi n. kilometrin päähän ennen kuin aloitimme harjoittelun. 

Kohta kolisee. Minulla oli kamera kädessä ja siten olin ohjailukyvytön alus.

Haimme ensin tuntumaa kaarivetoon tekemällä sen kaverin kajakilla. Piti ajatella varpaita ja tuntea vatsalihakset. Lisäksi tässä oli helppo kokeilla, kuinka paljon kallistus helpottaa kääntymistä.

Erikoistehoste elokuvasta Independence Day. Vasemmalla Katariinanniemi ja keskellä Varissaari. Kohta satoi vettä ja tuuli nousi nollasta kahdeksaan metriin parissa minuutissa.

Pari muuta näkemystä...

Timon bloggaus tuosta edellisestä Lehmän ja Kukourin reissusta: http://pikkulokki.blogspot.fi/2014/06/kylmempaa-kuin-paasiaisena.html

Ja Pasin: http://paakala.blogspot.fi/2014/06/lehmasaari-ja-fort-slava.html

Lehmä ja Kukouri

22.6.2014. Teimme isolla porukalla makkaranpaistoretken Lehmäsaareen. Parhaimmillaan meitä oli 11 melojaa kymmenellä kajakilla. Keli oli pilvinen, mutta sateilta vältyttiin.

Pakollinen makkarakuva. Jollain oli makkaratikkuun veistetyistä lovista päätellen kuudes makkara menossa.

Lehmänsalmi. Paluumatka sujui leppoisasti myötätuuleen.

Hetken mielijohteesta kävimme Kukourin linnakesaaressa kävelemässä ja etsimässä geokätkön.

Lehmäsaari takana vasemmalla. Suursaari näkyy horisontissa.

Kukourin linnoituksen keskellä oleva niitty ja kaivo.

Varissaareen jäätelölle. Hanhipesue ohitti meidät matkalla. ;)

Saatoin pääryhmän takaisin Metsolaan. Kotimatkalla kiersin vielä Kotkansaaren. Purjelaiva Vivan oli palaamassa mereltä.

Luonnon taidetta?

Juhannuskokko

20.6.2014. Katariinanniemessä oli jokin juhannustapahtuma ja iso kokko. Meloimme 4-6 melojan porukalla sitä ihmettelemään.

Juomapuoli oli kunnossa.

Valmetinrannan ison laiturin alle pystyi melomaan. Siellä oli hämähäkkejä.

Roskia pitkästä aikaa

18.6.2014 Keskiviikkomelonta. Kierrettiin seitsemän melojan voimin Hirssaari. 8,5km. Keli oli tyyni, pilvinen ja lämmin. Pari ihan pientä sadekuuroa tuli. Frisbee oli mukana. Meloin lyhyellä ja leveällä Kajaksportin Vivace:lla. Hauska ja aliarvostettu kajakki, jossa saan yllättävän hyvän melonta-asennon. Polville on tilaa pitää kunnolla koukussa. Penkki on veden suhteen ylempänä kuin yleensä, ja sain luontevasti melottua pystyllä tyylillä. Jalkatuetkaan eivät ole toivottoman leveällä vaikka kajakki on aika leveä.

Madesalmi.

Päivän roskasaalis. Takakannella oli lisää. Vivacen kansiverkkojen alle oli hyvä tunkea vedestä poimitut roskat.

Paluumatka Raakinsaaren ja Nuokkojen kautta

11.6.2014. Aurinkoinen sää. Tuuli aluksi koillisesta, eli sivumyötäinen. Mustamaan kohdalla se alkoi kääntymään vastapäivään ja friskaamaan. Yli puolet matkasta tuuli oli SW 5-8. Väänsin itseni siitä huolimatta kotiin asti. Melomaanhan minä lähdin, enkä maisemia katselemaan. Ihan hyvin jaksoin, vaikka tätä ennen kesän pisin päivämatka oli n. 20km. Kunto riittäänee Norjan reissulle elokuussa.
Huomasin, että Nuokkojen retkeilypalveluita ylläpitää Kymenlaakson virkistysalueyhdistys. Niillä on muitakin kohteita Kaakkois-Suomessa.

Raakinsaari. Mielenkiintoisen näköinen saari Pitkä-Kotkan eteläpuolella. En noussut maihin, pidin vain kelluntatauon tuulensuojassa.

Lepotauko takakannella maaten. Vähän mehua ja kaurakeksiä niin jaksoi Nuokkoihin lounastauolle.

Nuokonlahti. Rakennustyömaa. Tekivät uutta keittokatosta.

Hieno tulee!

Naurulokki Nuokonlahdessa.

Viimeinen selänylitys. Keskellä selkää oli pieni luoto, jonka suojassa pystyi hengähtämään.

Sinne ja takaisin.

Suuri-Pisi

10.6.2014 Suuri-Pisi. Keli salli rantautumisen länsirannalle. Se ei ole niin suojainen kuin pohjoispään poukama, mutta maa on melojaystävällisempää.

Katkennut kelo itärannalla.

Tuuli oli koillisesta. Pisissä on hyviä telttapaikkoja merinäköalalla.

Koko makkarapaketillisen syönti ei ollut ongelma näin pitkän melonnan jälkeen.

Illalla paistoi aurinko.

Länsirantaa. Kuukin nousi hienon maiseman kruunuksi.