Kajakin selkänojaongelma taitaa olla ratkaistu. Pulttasin penkkiin kiinni tuollaisen jäykän selkänojan. Meloin 25.4.2015 kevään pisimmän lenkin, 27 km. Selkänoja tuntui loppumatkastakin hyvältä. Hyvä juttu! Nyt tippui yksi apina selästä. Toinen apina, nimeltään Työ, pitäisi vielä tiputtaa.
Keli oli hyvä, +6° sw 3-6, loppupäivästä friskasi. Kävin kiertämässä Kirkonmaan ja pidin tauon Heinäsaaressa. Oli kiva päästä välillä sitä iänikuista Lehmäsaarta kauemmas. Koskahan pääsen kansallispuistoon retkeilemään?
Saaressa kävi läheltäpiti-tilanne. Horjahdin kivikossa, otin jalalla tukea sokkona, jalka meni kivenkoloon ja kaatusin takaviistoon. Kaatuminen oli pehmeä ja tavallaan hallittu, mutta jalka oli kivenkolossa ja jalasta olisi voinut kuulua naps. Nyt ei onneksi kuulunut. Tästä lähtien pidän puhelinta mukana kun liikun yksin saaressa.
Takaisintulomatkalla tuuli oli yltynyt vähän, ja Kotkan edustalla oli n. 0,5-0,7m aaltoja. Epic:illä saa paljon vauhdikkaampia surffeja kuin normaalilla allround-merikajakilla. Vauhti ei hidastunut surffin jälkeen, ja pystyi helposti liukumaan seuraavan aallon kiinni.
 |
| Nyt selkänoja on samanlainen kuin edellisessä kajakissa. |
 |
| Tiuholmansalmi. Hyvä näkyvyys. Muutama avovene näkyi kalastuspuuhissa. |
 |
| Heinäsaari on viiden tähden retkipaikka. On tuolit ja kaikki. |
 |
| Löysin saaresta toisenkin bunkkerin. Tämä on hyvin piilossa ryteikön keskellä. |
 |
| Heinäsaaren pohjoisrantaa. Kesällä tämä kohta on läpipääsemätöntä viidakkoa. |
 |
| Meloin paluumatkasta 3 kilometriä inkkarimelalla. Testasin, että olisiko siitä varamelaksi. Ainakin matkamelonta onnistuu lähes normaalilla vauhdilla. |
Hei, sama selkänoja kuin minulla big footissa :-)
VastaaPoista