Ahvionkoski

27.9.2015. Viisi Kotkan Melojaa lähti Ahvionkoskelle sunnuntaina aamupäivällä. Siellä oli samaan aikaan jokin Helsinkiläisten inkkarikoskimelontakurssi.
Pekan kanssa löysimme hauskan stopparin (vai mikä toi nyt on, ei ole koskiterminologia vielä hallussa) jossa pystyi tekemään luupin (vai mikä se nyt on...). Kuitenkin sellainen liike, jossa kajakki menee keulan ja perän kautta ympäri. Tämän stopparin lisäksi koskessa ei ollut oikein mitään muita hauskoja paikkoja.

Majakkaluoto

26.9.2015. Rento lauantai-aamu. Ensimmäinen vapaapäivä kolmeen viikkoon. Oli aika luksusta nukkua melkein kahdeksaan asti, ja ilman kiirettä lähteä melontalenkille. Kiersin Viikarin, Rankin ja Lehmäsaaren. Tauon pidin Rankin eteläpäässä olevalla "majakkaluodolla". Jotenkin tämänkaltaiset pienet, karut ja hankalasti rantauduttavat luodot vetävät puoleensa.

Paras rantautumispaikka, jonka löysin tällä vedenkorkeudella. Vesirajassa on aivan helvetillisen liukasta, mutta sen verran röpelöistä, että sai tarpeeksi pitoa jalalle tai kädelle.

Kypärä ja kuivapuku

Perjantai 18.9.2015: Tuulta luonaasta 9-12. Illalla löytyi hyvää syvän veden surffia laivaväylältä. Sain pari hyvää sarjaa, jossa pääsi edellisen aallon jälkeen saman tien toisen, kolmannen ja neljännen kyytiin. Lopuksi leikin Mansikkalahden uimarannan edustalla uimareita väistellen. Syksy on tullut, ja mikäs sen hauskempaa!

Lauantai 19.9.2015: Aamupäivällä tuuli oli 9-10, ehkä enemmän SWW kuin SW, eli vähän eri kuin perjantaina. Tuulen muodostamat vaahtoraidat olivat eri kulmassa kuin aallot. Ei syvän veden surffia. Aallot olisivat siihen ok, mutta eri kulmassa puhaltava tuuli painaa niin voimakkasti kajakkia sivuttain, että ei mitään mahdollisuutta. Ainakaan minun kyvyillä. Mutta ei hätää. Vedenkorkeus oli normaali, joten todennäköisesti "pelipaikalla" olisi aallonmurtoa. Niin kuin olikin. Tämä "pelipaikka" on syvän veden ympäröimä matalampi kohta, joka synnyttää hauskaa aallonmurtoa matalalla tai normaalilla vedenkorkeudella. Nyt siinä oli suurimmillaan noin metrin korkuista aallonmurtoa.
Ensin peräsurffiin, kääntyi vahingossa sivusurffiin, ja sain vielä käännettyä etusurffiin. Isoimpien aaltojen murtumiskuohut kestivät niin kauan, että tuollainen kuvio oli mahdollinen. Pari kertaa se onnistui. Kerran menin nurin, ja siitä tietää, että aalto on tarpeeksi iso. Ei ollut ainakaan tylsää! Kaatuessa oikea polvi lipsahti laidan alta pois. Käsillä piti ottaa kajakista kiinni, korjata asento, ja sitten vasta kääntää itsensä oikein päin. Etain:issa on kyllä hyvät ja pitävät polvituet, mutta ne olivat olohuoneen hyllyssä. Pitää muistaa ruuvata ne takaisin kiinni ennen seuraavaa leikkimiskertaa.



Sunnuntai 20.9.2015. Seurassamme on virinnyt koskimelontainnostus. 4-6:n aloittelevan koskimelojan innokas porukka on käynyt koskessa viikoittain. Tänään olimme Kultaalla. Sieltä löytyi todella hauskoja surffattavia aaltoja, joihin pääsi helposti ilman kajakin kantamisia. Merellä on kolissut ennenkin, mutta nyt sai kypärä ensimmäisen koskipohjakosketuksen.
Koskimelonta on hauskaa! Jopa koukuttavaa. Suunniteltiin jo ensi viikonlopuksi Ahvionkoskelle menoa. Alla pari videota Kultaalta.Videot kuvasi Timo. 
Rankka, mutta aivan loistava melontaviikonloppu. Kypärää ja kuivapukua tarvittiin joka päivä.

Koskikohellusta ja rappioromantiikkaa

Paljon on viimeaikoina melottu. Juttua ei ole oikein irronnut. Eikä kuviakaan ole tullut otettua. Mainitsemisen arvoinen juttu on ainakin sunnuntainen koskikeikka. Lähdimme viiden hengen sekalaisella KoMe:n porukalla Pernoonkoskille. Hauskaa oli! Sielläkin keskityin melomiseen, enkä ottanut kameraa edes mukaan. Torminvirrassa sai kaatuilla koko rahan edestä. Alla video (Timon kuvaama, kiitos vaan!) yhdestä laskustani.
Olin juuri vaihtanut kajakkia, Idaho vaihtui Acro-bat:iin. Idaholla pysyin keskimäärin 2 sekuntia kauemmin tuossa Torminvirran kakkosaallossa. Acrobat tekee äkkinäisempiä liikkeitä ja vaatii totuttelua. Mutta on hauskempi. Eskimot toimivat hyvin. Minun vakioeskimo, joka on jotakin stormrollin ja c-to-c:n väliltä, ei aina noussut Torminvirran pyörteissä. Mutta pomminvarmalla taaksepäin nojatulla eskimolla pääsin aina helposti ylös.
Pitäisi päästä useammin kunnon koskeen harjoittelemaan. Logistiikkaongelma vaan on paha, koska en omista autoa. Onneksi on autoilevia melontakavereita, joiden kyydissä pääsee silloin tällöin hyville pelipaikoille.



Maanantaina kävin iltalenkillä. Hallan saaren länsirannalta löytyi mielenkiintoinen laivanhylky. Valo oli juuri sopiva tällaiseen kuvaukseen.

Koivuluoto

5.9.2015.
Aamulla olikin aika hyvä sää. Ei sateesta tietoakaan. Kevyttä tuulta. Koivuluoto muodostui päivän tavoitteeksi, mutta ei suorinta reittiä. Meloin Tammion ja Kukion itäpuolelta Ulko-Tammion itälahteen tauolle. Tuuli koveni Kukion ja U-T:n välillä. Sadekuuroja. Tuuli oli pahimmillaan noin 10m/s S-SW. Jälkiviisaana voisi todeta, että olisi kannattanut odottaa pari tuntia tuulen laantumista, ja lähteä sitten vasta Ulko-Tammiosta Koivuluotoa kohti. Eipä tullut odotettua. Aallot olivat ihan hauskoja, mutta tuuli oli sivuvastainen eikä siitä ollut paljon iloa.
Aurinkolaseista taas oli iloa, vaikkei aurinko paistanut. Ei tarvinnut turhaan siristellä pärskeiden vuoksi.
Koivuluodossa näkyi illalla hieno valoshow. Aurinko paistoi matalalta ja värjäsi taivasta.
Sunnuntaina meloin suorinta reittiä kotiin hyvässä säässä.

Sateen kastelemia kallioita Koivuluodossa.

Länsirantaa.

Tämän viikonloppuretken reitti.

Pitkä-Kotka

4.9.2015.
Perjantaina töiden jälkeen pakkasin kajakin, ja lähdin viikonloppuretkelle. Tarkoitus oli niin pitkälle itään kuin auringonvalossa ehtii. Huomisen suunnitelmat teen huomenna. Ehdin Pitkä-Kotkaan. Löysin telttapaikan pohjoispäästä. Aiemmin olen pitänyt leiriä itäpuolella, aika lähellä eteläpäätä. Saarten pohjoispäät ovat siitä hauskoja, että niistä näkyy auringonlasku. Ja ne myös tarjoavat tuulensuojaa lounaistuulilla, joka on yleisin tuulensuunta Suomenlahdella.

Pitkä-Kotka, näkymä itään.

Ja länteen.

Huomiseksi ennustettiin vesisadetta. Varauduin siihen, ja viritin katoksen teltan eteen.

Mikä merimerkki?

31.8.2015. Vetäisin vielä kuun loppuun Mussalon ja Kotkansaaren ympäri. 23km. Sain numerot vielä vähän kauniimmiksi. Elokuun saldoksi tuli nyt 530 kilometriä. Oma kuukausiennätys.
Kuusi, jossa on sveitsin lippu ja kaksi lonkerotölkkiä. Menin sen oikealta puolelta, vaikkakaan en ollut aivan varma menikö oikein. Tämmöisestä ei puhuttu mitään laivurikursseilla.

Kaunissaari ja Kalliokari

Perjantai 28.8.2015.
Sataa ja tuulee. Vahdin rannikkoasemien tuulilukemia. Klo 15 pitäisi ennusteen mukaan tuulen moinata hetkeksi. Yritän ajoittaa melomaan lähdön siihen ikkunaan.
KoMe:n epävirallinen meriretki Kaunissaaren muinaistulille on viikonloppuna. Ajattelin lähteä jo päivää aiemmin kuin muut. Ei ole kotona muutakaan tekemistä. Edellisen pitkän reissun aikana on niin tottunut tarkkailemaan aaltoja ja tuulta, ja olemaan siellä seassa, että kaupunkielämä ahdistaa. Tuntuu, että jotain puuttuu. Haluan takaisin aaltoihin.
Sitä paitsi, olen nyt taas tottunut nukkumaan teltassa. Kotona sängyssä en saanut nukuttua kovin hyvin.
Nyt näyttää Kotka Rankki 11m/s. Orrengrund 12m/s. Emäsalo ja Harmaja 4-5m/s. Varmaan parin tunnin päästä lännessä oleva tyynempi sää on Kotkassa. En kaikesta huolimatta viitsisi lähteä takomaan yli kympin sivuvastaiseen.
Tunnin päästä: Orre tippui neljään metriin. Äkkiä kamat selkään ja vajalle. Vajalle saapuessa on meri täynnä vaahtopäitä. Pakkailin kajakkia, ja sillä aikaa tuuli oli heikentynyt. Vastatuulta oli vieläkin 4-7m/s, mutta se on vielä ihan rennosti melottavissa.
Saavuin Kaunissaareen, ja melkein saman tien saapui pari tuttua melojaa. Olivat katsoneet saman tuuli-ikkunan, ja lähteneet Keihässalmesta.
Kaksi yötä siis tuli vietettyä Kaunissaaressa. Välipäivänä kävin tsekkaamassa läheisin Kalliokarin, sekä pariin otteeseen surffailin lähivesillä. Tuulta oli W-SW 6-9m/s. Kaunissaaren ja Ristisaaren välillä kulkee hiekkaharju, joka muodostaa pari pitkää saarta. Niiden välillä on matalaa vettä, jossa aalto murtuu. Ei ollut ihan Cornwallin veroista surffia, mutta jotain kuitenkin. Pientä kivaa.
Jaa, ne ilotulitukset. Heräsin teltassa paukkeeseen. En mennyt katsomaan. Vedin makuupussia pään ylle ja toivoin, että lopettakaa **ttu jo, saisi nukkua rauhassa.

Rantautuminen kalliokariin oli haasteellinen.

Merikotkalta jäi ateria kesken, kun pelästytin sen pois.

Ristisaari näkyy horisontissa.

Kalliokari.

Vanhaa maininkia löi rantaan.

La-iltana saimme kolme paattia lisää retkivahvuuteen.

Surffaten kotiin

26.8.2015. Sääennuste tälle päivälle: amuyöllä alkaa idän puoleinen tuuli. Keskipäivällä tuuli kääntyy länteen. Päätin käyttää mahdollisimman tarkasti hyväksi itätuulet. Heräsin 4.00. Vesillä olin 5.10. Tuuli itäkaakosta 4-6m/s. Surffailin menemään. Kunnon tauon pidin vasta 34 kilometrin jälkeen Vehkaluodossa. Sitä ennen keskinopeus oli 7,5km/h.
En lähtiessä vielä tiennyt, missä olisin seuraavan yön. Ajattelin, että tulee kova länsituuli ennen kuin ehdin lähellekään Kotkaa. Silloin olisin yöpynyt vielä Nuokoissa tai jossain. Matka joutuikin nopeasti, ja itätuuli pysyi. Ajattelin sitten mennä kotiin. Merikin loppui kesken.

Lähtö Suuri-Pisistä klo 5.10.

Aurinko nousee Ruissaaren takaa. Kesän ensimmäinen auringonnousukuva.

Pörstinki. Pidin siellä lyhyen pikatauon. Pelkäsin, että myötätuuli loppuu hetkenä minä hyvänsä.

Pultti, Väli-Haru ja Suuri-Pisi

25.8.2015. Aamulla aivan tyyntä. Ja pilviä! Outo luonnonilmiö. Ei ole näkynyt moisia pitkään aikaan. Päivällä alkoi tuulla itäkaakosta 3m/s. Pysähdyin valokuvaustauolla Pultti-nimisellä luodolla. Siitä jatkoin Ulko-Tammion länsilahteen lounastauolle. Kävin vielä tsekkaamassa Väli-, ja Ulko-Harun saaret, joissa ei aiemmin ole tullut käytyä. Reissun viimeinen (vaikka en sitä tässä vaiheessa vielä varmuudella tiennyt) yöpaikka oli Suuri-Pisissä. Oli hyvä fiilis rantautua Pisiin. Reissun itäisin piste oli saavutettu, ja aika pitkä matka oli tultu Söderskäristä. Ja kaikki on mennyt hyvin. Varusteet ovat toimineet. Ei rasitusvammoja tai muuta sellaista.
Nyt on vielä hyvä keli. Huomiseksi on tulossa matalapaine lännestä. Huomenna sitten näkee, mitä sieltä taivaalta tulee.

Koivuluoto.

Tyyntä.

Pikamaihinnousu Pultti-nimisessä luodossa. Koivuluoto näkyy vasemmassa reunassa.

Ulko-Tammion autiotuvan piha. On tehty nuotiopaikka tännekin.

Väli-Haru.

Ulko-Haru näkyy tuossa vieressä.

Vuori-Lovinen niminen pikkuluoto lähellä Suuri-Pisiä.

Suuri-Pisi. Saaren itärantaa vanhan metsäpaloalueen kohdalla.

Metsäpaloaluetta.

Eteläpää.

Länsirantaa.