18.5.2014

Retkelle

Viimeisen reilun viiden viikon aikana on ollut yksi vapaapäivä. Nyt oli ruhtinaalliset kaksi päivää vapaata. Käytin tilanteen hyväkseni. Retkeilykauden avaus 2014.
Tavaroita olin roudannut jo torstaina vajalle valmiiksi. Perjantaina lähdin 14.00 töistä, pakkausta kotona, suihku, ruoka, kahvi, vajalle, kajakin pakkaus, ja 15.05 olin vesillä.19.00 saavuin Kuusenkariin.

Kuvat 16.5.2014. Tauko Tiuholman luodolla. Maatauko oli pakko pitää, energiataso alkoi olla huolestuttava. Yleensä Saarioisen makaronilaatikolla pääsee pidemmälle kuin Tiuholmaan. Vältin lintujen häiritsemistä enkä mennyt kiertelemään luodolla.

Rankka työviikko takana, melonta oli tosi tukkoista. Ei kulkenut. Voimaton olo. Pidin kelluntataukoja usein ja söin evästä päiväluukusta. Tuuli oli aluksi etelästä 4 m/s, sitten moinasi.

Aurinko alkoi pilkistelemään. Pieniä sadekuuroja tuli matkan aikana useita.



Muuttolintuja meni yli ja vierestä aivan s******sti. Saaret taustalla ovat Kolselin Pekko ja oikealla Matalamaa.

Kuusenkarista. Marjakari taustalla.

Kaunissaari juhlavalaistuksessa.

10.5.2014

Tyyntä ja harmaata

10.5.2014. Muutaman tunnin työpäivän jälkeen ehti lähteä Mussaloa kiertämään. Kuva on sataman edustalta lounaaseen. Kaunissaari näkyy oikealla ja Ristisaari on jossain keskikohdilla.

Harvassaari ja Saunasaari. Sää oli pilvinen, mutta kirkastumassa.

Äyspäänselkä harvinaisen tyynenä.

Pidin evästauon Niinlahdessa. Vanha merimerkki laitettu tolpannokkaan. Uudempi merkki makaa maassa kauempana.

Tarra velvoittaa. Ainakin yritimme saada tuon verkon irti pohjasta. Nyt menee naurettavaksi mutta menköön: Pasin ottama kuva vastakkaisesta suunnasta.

5.5.2014

Sateisia päiviä

Lyhyiden lenkkien kevät. Töitä on ollut joka päivä. Iltapäivällä ehtii meloa vain lyhyesti. Usein olen melonut Lehmäsaaren ympäristössä. Se on noin lähellä sijaitsevaksi komea ja monipuolinen saari. Viime viikonloppuna kävin siellä pyörimässä lauantaina ja sunnuntaina, sateisesta ilmasta huolimatta.

Kuvat otettu 4.5.2014. Kallio Lehmäsaaren länsipuolella.

Aurinko pilkotti kuuropilvien välistä ennen kuin sade muuttui jatkuvaksi.

Hietakari.

27.4.2014

:)

Melontapäivä pitkästä aikaa. Työ haittaa harrastusta. Lisäksi olen käyttänyt aikaa seuran vajan kunnostamiseen ja seuran kajakin korjaukseen. Tämäkin päivä meni puoliksi talkoohommiksi. Pieni polttariporukka oli tilannut parin tunnin melontaretken. Kylmä vesi ja ensikertalaiset melojat oli sellainen yhdistelmä, että sai olla normaalia enemmän varuillaan. Mukana oli 4 pelastustaitoista ohjaajaa ja kajakit täynnä lämmintä vaatetta. Yksi kaatui heti laiturista lähdön jälkeen. Vaatteiden vaihdon jälkeen melonta sujui sitten hyvin.
Iltapäivällä kävin vielä Lehmäsaaren pohjoispäässä tekemässä tasapainoharjoituksen sup-melan kanssa.

SUP-mela kulkee kätevästi takakannella.

Muinaisia kalliomaalauksia Lehmäsaaressa.

Lehmäsaaren pohjoispää on matalaa kivikkoista hiekkarantaa ja suojassa etelä- ja lounaistuulilta.
Video, jossa ei tapahdu mitään.

21.4.2014

Lehmäsaari

20.4.2014. Teimme KoMe:n porukalla makkaranpaistoretken Lehmäsaareen. Eteläpään laguunin sisääntulo oli vähän kivikkoinen.

Kuva otettu "saunan" katolta. Joku on tarvinnut lauteet ja kehikon parempaan käyttöön.

Pakollinen makkarakuva. Kesän ensimmäiset!

Tuuli oli mereltä, 3-4m/s SW, mutta laguunin rannalle se ei käynyt yhtään.

Näkymä etelään. Vasemmalla Tiuholman salmi. Ulkosaaristoakin näkyy jos tarkkaan katsoo. Tällä reissulla tuli 19 kilometriä. Tähän mennessä kevään pisin päivämatka.

15.4.2014

SUPpailua

Kaiken a ja o on oikea lajikohtainen varustus. Eniten suppailussa kiehtoo tasapainon säilyttämisen haaste. Kaatumisia sattuu enää silloin tällöin. Alatukikin alkaa toimia.

Olen käynyt harjoittelemassa monena päivänä. Lahnakosken mela tuntuu vähän löysältä näihin puuhiin. Oikea sup-mela on tilauksessa.

9.4.2014

Tiuholma

8.4.2014 luotojen välissä, Tiuholman eteläpuolella. Tiuholma on tuo iso saari oikealla.

Tein reippaan kuntolenkin työpäivän jälkeen. Paluumatkalla pidin lyhyen maatauon Lehmäsaaressa. Näin Haahkan ja Riskilän.

6.4.2014

Aallokkoallaskoulutus

Allas oli aika suuri. Näköjään siellä voi jopa purjehtia.

Aallokkoallaskoulutus Lohjalla Meriturvan altaassa. Aiheena turvallisuus, pelastamiset ja tilannehallinta. Järjestäjänä Aavameri ja Benjamin Donner. Olimme kuulleet hyviä kokemuksia tämänkaltaisesta koulutuksesta, ja aloimme järjestellä asiaa jo tammikuussa. Suurin osallistujamäärä oli 12, ja sen saimme vaivattomasti kasaan. Hienoa huomata, että nämä asiat kiinnostavat ja turvallisuuteen ollaan valmiita satsaamaan. Tämä ei ollut melontaseuran järjestämä juttu, vaan yhteisen melontaporukan, vaikka saman seuran jäseniä ollaankin. Osallistujia oli Pyhtään, Kotkan ja Haminan melontaseuroista ja yksi muualta.

Olemme lautassa ja Benjamin antaa ohjeita.

Alkupuheiden jälkeen homma starttasi siten, että heitettiin kajakit veteen, hypättiin itse perään ja kiivettiin kyytiin miten kukakin parhaiten taisi. Hyvä keino kouluttajalta saada selville ryhmän taitotaso.

Paripelastuksissa harjoittelimme kajakin tyhjennyksen keulasta nostamalla, takaisin kiipeämisen heel hook:illa ja ladderillä, ja skuuppauksen, eli väsyneen melojan uittamisen takaisin kajakkiin.
Itsepelastautumisissa harjoittelimme myös saamaan kajakin tyhjäksi vedestä ennen pelastautumista. Tyylejä pelastautumiseen oli kaksi, melakelluke ja rodeo. Lopuksi harjoittelimme hinauksia. Kaikissa harjoituksissa pyrimme saamaan toiminnan mahdollisimman nopeaksi mutta ilman sähläystä.
Välillä pidettiin taukoa, purettiin tilanteita ja saatin uusia neuvoja.



Riitta toi pannukakkuja. Lisäenergiaa tarvittiin.

Itselleni mikään asia ei ollut täysin uusi. Mutta kaikkiin asioihin löytyi silti uusia näkökulmia ja vinkkejä, joilla sain suorituksen varmemmaksi ja helpommaksi. Aallokko teki tilanteen todemman tuntuiseksi, mutta en kokenut, että se olisi olennaisesti vaikeuttanut omia pelastautumisiani. Paketti pysyi kohtalaisesti kasassa. Aalto oli aika loivaa, eikä ristiaallokkoa syntynyt niin paljon kuin odotin. Beaufort ei ole niin tukeva kuin moni muu kajakki. Rodeossa pitää olla normaalia tarkempana että pysyi pystyssä.
Jätin tarkoituksella melankarkunarun kotiin. Halusin testata, miten pystyn pitämään melan mukana pelastautumishässäköiden aikana. Mela pysyi mukana, mutta nyt ei ollutkaan tuulta hankaloittamassa asioita.

Aaltokone käynnissä.

Varusteistani löytyi pientä korjattavaa. Istuinpehmuste oli hankala asetella paikoilleen aina kaatumisen jälkeen. Siihen pitää tehdä tarrakiinnikkeet. Hinausvyö aiheutti hankaluuksia. Sitä purkautui itsestään vyöllä olevasta laukusta ja sitten se oli aukkopeiton välissä. Sitten kun sitä olisi tarvinnut, niin solki oli juuttunut kiinni. Syynä pieni hiekanjyvänen. Kuivapuku vuoti, mutta se oli odotettavissa. Kaulamansetti olisi pitänyt vaihdattaa jo talvella. Alla pidin yhtä urheilukerrastoa. Välillä tuli kylmä kun ei ollut liikkeessä ja joutui kellumaan pitkän aikaa vedessä.
Kajakin takakannelta pitää poistaa köysilukko, joka tarttui aina kiinni kuivapukuun kun kiipesi rodeotyylillä kajakkiin. Mutta viisto takakalaipio on hyvä ja tekee tyhjentämisen helpoksi.
Kameran naru katkesi jossakin tilanteessa ja kamera upposi 4 metrin syvyyteen. En itse sitä onnistunut sukeltamaan. Onneksi kaveri auttoi.

Itsepelastautumiset käynnissä.

Lopetettaessa allas oli täynnä melakellukkeita ja pumppuja. Teimme kolme joukkuetta, jokaisessa yksi kajakki ja neljä ihmistä. Kilpailun aihe oli, että mikä joukkue saa kerättyä eniten varusteita vedestä.


Atlantic lv kantoi melko hyvin 4 melojaa.

1.4.2014

100

30.3.2014 Metsola.
Epoxy filler oli kuivunut hyvin kahdessa päivässä, kylmistä ilmoista huolimatta. Laitoin suojanauhan pohjaan. Asentaessa oli välillä epätoivoisia tunteita. Leveä nauha ja kahteen suuntaan jyrkästi kaartuva pohja. Nauha meinasi jäädä pahasti laskoksille. Sain kuumailmapuhaltimella kuitenkin nauhan sileäksi. Katsotaan muutaman melonnan jälkeen julistetaanko asennus onnistuneeksi.

Maaliskuussa tuli jo ensimmäinen satanen täyteen. Kausi on lähtenyt hyvin käyntiin, vaikka hyviä melontapäiviä on ollut pakko jättää väliin.