Paluu kurssilta ja välipäivien viettoa

Tiistai 19.8.2014 Herätys 5.30, vesillä 8.00 leiri purettuna. Pilvinen sää, vastatuulta jonkin verran. Meloimme takaisin lähtöpaikkaan. Kamojen purku kajakeista tapahtui kaatosateessa. Synkkää puuhaa. Opiskelijat lähtivät ajamaan etelään. Minä, Pete ja Heikki jäätiin Pohjoiseen odottelemaan Nordkapin reissun starttia.

Simpukoita kuvattu Nøklanin rannalla.

Paluumelonnalla. Edessä Klubbenin niemi. Aika monta sataa metriä korkea.

Keskiviikko 20.8.2014. Näkymä teltasta aamulla. Leiriydyimme tien ja "lentokentän" väliin jossain Altasta pohjoiseen.

Kävimme kävelemässä Hammerfestissa. Ei kuvia, sorry. Unohdin kameran autoon. Tämä on Forsoloya, Hammerfestista pohjoiseen.

Forsoloya. Norjan luotsiopas sanoo, että tällä merialueella on "dangerous waves". Paikassa on monen vuonon ja salmen virtaukset ja se on avoin avomerelle.

Seuraava telttapaikka löytyi jostakin Hammerfestin eteläpuolelta. Keli oli suhteellisen kuiva, joten räjäytimme 10 henkilön märät melontavarusteet kuivumaan.

Illalla patikoimme läheiselle kukkulalle. Vain 150 metriä korkeutta. Susisalmi näkyi hyvin.

Toinen ilta Nøklanissa

Maanantai 18.8.2014.
Paluumatka leirille. Pääsimme hyvää vauhtia virran mukana.

Puolivälissä matkaa tuli sadekuuro.

Nøklanin itärannalla oli myös lampaita.

Ja kalanviljelyaltaita.

Kyltti leiripaikalla. Ympäristönsuojelualue.

Joskus täällä on asuttu.

Sommitelma.

Iltamaisema.

Storstraumen

Maanantai 18.8.2014.
Storstraumen on Norjan kolmanneksi voimakkain vuorovesivirta. Nopeimmillaan se virtaa n. 14km/h. Tänään se ei ollut nopeimmillaan. Vain 10km/h. Jätimme leirin pystyyn ja meloimme etelään Storstraumenia katsomaan.

Sateeton aamu on aina mukava yllätys.

Lähtö oli aikaisin koska halusimme välttää vastavirran.

Omituiset otukset, osa 5: meduusa (löllykkä). Näitä oli paikoitellen erittäin paljon.

Storstraumen virtaa kapean salmen läpi sillan alta.

Kuvattu sillalta. Pientä virtausta on jo havaittavissa.

Videon kuvaamisesta 10 minuuttia virta oli jo niin voimakas, että siltatolpan akanvirrasta oli hankalaa päästä pois. Siinä vaiheessa lopetimme leikkimisen. Joskus virtaan muodostuu isoja pyörteitä jotka voimat imaista uimarin hetkeksi pinnan alle.

Nøklan

Sunnuntaina 17.8.2014. Saavuimme seuraavaan leiripaikkaan Nøklanin pohjoiskärkeen.

Jøkelfjordenin suuaukko näkyy kuvan vasemmassa reunassa. Leiripaikalla oli vanhojen talojen raunioita.

Mahtavia liuskoittuneen kallion muotoja! Oikealla näkyy 440 metriä korkea Spildra. Kuvan vasemman laidan alppimainen huippu on n. 1200 metriä korkea.

Pyöreiksi hioutuneet kalliot olivat harvinaisia.

Lampaita liikuskeli leiripaikan lähistöllä.

Perustukset vain jäljellä.

Kerrankin oli aurinkoinen ilta ja sai varusteita kuivattua.

Kivilaji oli liuskoittunutta ja erittäin rapautuvaa.

Sisävuonossa ollaan. Vain vähän horisonttia näkyvissä.

Spildra

Sunnuntai 17.8.2014. Paikan vaihto. Kolme yötä samassa paikassa alkoi jo hieman maistua puulle. Vaikka ei paikassa tai maisemassa sinänsä mitään vikaa ollut. Vaihtelu virkistää. Kelikin salli mukavan siirtymisen. Meloimme ensin Spildra nimiselle saarelle, joka sijaitsee Kvænangenin keskellä. Norjalaisittain matalahko saari. Vain 440 metriä korkeutta. Söimme lounaan Spildrassa. Jatkoimme sitten etelään Nøklania kohti.

Juomaveden tankkaus samasta paikasta kuin aiemmin. Nyt oli vain vesi korkealla ja vesi piti ottaa kajakissa istuen.

Sateenkaaria näkyi usein.

Spildran kaakkoisranta. Lampaat kilistelivät kellojaan läheisellä rinteellä.

Merisiilien kuoria oli paljon rmaassa.

Löysin lounaspaikan läheltä hienoa liuskoittunutta kalliota.

Merirokkoa ja rakkolevää. Vuorovesi alhaalla.

Kivikasa.

Tähän olisi jäänyt kuvailemaan pitemmäksikin aikaa.

Matalaa meren pohjaa. Piikikkäitä merisiilejä, meritähti ja kaksi meduusaa alhaalla oikealla.

Mikä lie merimerkki pikkuluodolla jonka ohitimme.

Kolmas päivä Tverrfjordenissa

La 16.8.2014. Ennustettiin kovaa tuulta täksikin päiväksi, joten päätimme jäädä vielä kolmanneksi yöksi samaan paikkaan. Kaksi ensimmäistä päivää olivat tiukkaa eteenpäinmelonnan opettelua. Tänään oli minun vuoro opettaa ohjaustekniikoita.

Aamulla satoi. Iltapäivällä oli vähän aikaa aurinkoa. Kotivuono oli hyvin suojassa tuulelta.

Näkymä teltasta. Jokin vene tuli käymään vuonossamme. Ne olivat aika harvinaisia.

Sateiset säät alkoivat kyllästyttää. Makoilin teltassa ja kuvasin märkiä sukkia kuivumassa teltan katossa. Eivät muuten kuivuneet.

Omaa pientä telttaa en ottanut mukaan. Lainasin reissulle OB:lta Fjällräven Akka dome 2 -teltan. Isompana se oli mukava ja kaksi isoa absidia olivat sadesäällä hyvät. Helppo ja nopea pystyttää. Miinusta oli se, että jos ulko- ja sisäteltan oviaukot olivat molemmat auki, vesi valui katolta suoraan teltan sisälle.

Jøkelfjorden (jäätikkövuono)

15.8.2014. Toinen melontapäivä. Kovaa tuulta. Aamu ja päivä selkeää. Illalla tuhnutti taas. Jäätikön läheisyys aiheuttaa paikallisia sadekuuroja. Pysyimme sisävuonossa. Pieni leirivuonomme eli Tverrfjorden on haara Jøkelfjordenista, joka on haara Kvænangenista. Teimme päiväretken ja meloimme Jøkelfjordenia syvemmälle katsomaan jäätikköä. Se on noin kilometrin korkeudella merenpinnasta. Jäätikkö on pienentynyt huimasti viimeisen sadan vuoden aikana. Ennen se valui mereen saakka ja Jøkelfjordenissa kellui pieniä jäävuoria.

Aamuaurinko valaisi vastapäiset huiput.

Lounaspaikka. Tästä näimme jo jäätikön.

Jäätä näkyy vuorten välistä.

Valon jatkuva vaihtelu muuttaa maiseman luonteen.

Puuta kasvaa aika kituliaasti täällä päin.

Tämä puro putoaa niin jyrkästi että poron jätöksiä ei varmaan ole seassa. Otimme juomavettä. Mahatauti on silti aina mahdollinen, vaikka epätodennäköinen.

Vuorovesi oli alhaalla ja pääsimme rantautumaan puron juurelle.