Tyyni meri ja jäätä Kivenkorvansalmessa

23.11.2014. Perjantain ja lauantain välinen yö meni lumitöissä. Meinasi sitä, että lauantaina en jaksanut lähteä vesille. Keli olisi ollut mainio. Rauhassa ei saanut levätä seuraavanakaan yönä. Tuli pakkanen ja piti käydä vähän hiekottamassa. Sunnuntaina kävin silti kiertämässä Mussalon. 20:n kilometrin lenkki. Tarkoitus oli meloa se reipasta vauhtia. Viimeisellä kolmanneksella alkoi huonosti nukutut yöt tuntua. Ei enää kulkenut, eikä viitsinyt väkisin yrittää. Vaihdoin moodia kuntomelonnasta maisemankatselumelontaan.

Tyyntä ja hiljaista.

Mussalon sataman nosturit.

Kaunissaarenselkä.

Kivenkorvansalmesta löytyi jäätä.

Kuntolenkki ja kilometrit

Merimuseo Vellamo ja museoaluksia.

Kivisalmen silta. Silta on saanut uutta peltiä.

Sattuu olemaan pari yövuoroa töissä alkuviikosta. Tarkoittaa sitä, että valoisaa aikaa jää melontaan. Tämän päivän lenkin teemana oli kuntomelonta.Vedin reipasta vauhtia Kotkansaaren ympäri kaksi kertaa. Matkaa tuli 20km. Keskinopeus 8,2km/h. Välillä keskityin hakemaan oikeaoppista melontatekniikkaa. Jotain ehkä löytyikin. Keli oli loistava reipasta eteenpäinmelontaa ajatellen. Tuulta oli 1-2m/s.
Tälle lenkille en laittanut kuivapukua päälle. Halusin enemmän liikkuvuutta ja hengittävyyttä. Kuivapuku kangistaa liikkeitä jonkin verran. Keli oli tyyni, ei pärskeitä, ei sadetta. Ei ollut tarkoitus temppuilla, vaan mennä eteenpäin. Merten jumalat minua varjelkoon ylimielisyydeltä, mutta en oikein osaa kuvitella kaatuvani kajakilla. Ainakaan näin tyynessä ja suoraan meloessa.
Varavaatekerta ja extraenergiaa oli toki mukana. Anorakin alla oli kaksi vaatekerrosta. Juuri tarkeni ilman käsineitä, koska ei tuulta ei ollut. Melarukkaset myös jollakin tavalla kangistavat liikkeitä. Melon paljain käsin aina kun on mahdollista.
Kilometreissä tuli tänään 1700 täyteen. Viime kauden loppulukema on ohitettu. On juuri ja juuri mahdollista ylittää myös kauden 2011 tulos, joka on 1843. Riippuu keleistä. Ei sillä mitään väliä ole, mutta olisihan se kivaa!

Pulikointia, työpaja ja Cornwall

Mussalon satama 8.11.2014.

8.11. Kävin kevyellä päiväretkellä kiertämässä Mussalon. Omituista oli meloa pitkästä aikaa lähes tyynessä. Ilmat ovat jo kylmiä. Rukkasia on käytettävä meloessa ja taukovaatetukseen on kiinnitettävä huomiota.

9.11. Pulikointipäivä. Suppailua Beaufortilla matalalla hiekkarannalla. Herätti hieman huomiota ohikulkijoissa. Suppailu on hauskaa. Alatuki kehittyy nopeammin kuin tasapaino.
Sitten treenasin eskimoita. Herätti kohtalaisesti huomiota ohikulkijoissa. Pari ensimmäistä tuntui naamassa ilkeältä kylmyyden vuoksi. Sitten tottui. Käsieskimo onnistui, mutta vaivoin. Pään liike mättää. Ei ole kunnolla selkäytimessä. Pitäisi harjoitella useammin.
Lopuksi kävin uimassa kuivapuku päällä. Porukka pysähtyi tuijottamaan ja osoittelemaan sormella. Kannatti uida, löytyi yksi reikä kuivapuvusta. Takapuolen kohdalla oli pintakankaassa sekä sisäpuolella pistemäinen repeämä. Ei siitä läpi nähnyt, mutta löytyi vaivatta. Tööttäsin siihen sisäpuolelle Liquisolea.

15.11. olin muutaman melojakaverin kanssa Melonta- ja soutuliiton järjestämässä melontaturvallisuuden työpajassa Lohjalla. Keskustelua ohjaamisesta, riskeistä ja turvallisuusajattelusta. Sai uusia näkökulmia asiaan. Hienoa, että näitä järjestetään!

ps. olen ilmoittautunut Cornwallin reissulle toukokuussa 2015. JiiiiHaa!!

Pimeää

Tässä linkki Siirin kirjoittamaan retkikertomukseen Nordkappin reissusta. http://www.outwardbound.fi/blogit/kurssikertomuksia/mageryan-ympari

Melomassa olen käynyt viimeaikoina vain viikonloppuisin. Arkisin ei töiden jälkeen ehdi kun tulee pimeys niin aikaisin. Ja koska melontakelit ovat olleet tuulisia, ei kuvia ole tullut otettua. Aaltoja on ollut ja hauskoja melontapäiviä. Toivottavasti hyvät syystuulet jatkuvat.

Nössöilyä

Sunnuntai 19.10.2014.
Vesisadetta ja etelätuulta 9-12m/s. Siispä kajakki vesille. Etelä on paras tuulensuunta aivan Kotkansaaren edustalla. Meloskelin sinne tänne Varissaaren ja Havourin välissä. Aallot olivat aika isoja.
Löysin Havourin itä-koillispuolelta (kartassa ympyröity) mielenkiintoisen aallonmurtokohdan. Siihen on merikortissa syvyyttä on merkitty 1,5m. Kiviä ei näkynyt. Kerran yllättäen aalto potkaisi paikallaan olevan kajakin surffiin, keula sukelsi syvälle ja kajakki teki liikkeen jota en tiennyt osaavani. ;) Aika nopea vaakasuuntainen 180° käännös.
En jäänyt leikkimään siihen. Yksin ei uskaltanut. Aloin nössöilemään. Jos aalto painaa aukkarin tai luukun sisään niin olisi liian pitkä matka uida rantaan. Olisi pitänyt olla kaveri tai kaksi mukana. Hyviä surffeja sai syvän veden aalloistakin. Etu- ja takaperin. Huippupäivä! 
Videossa näkyy, kuinka nopeasti tuuli nappaa kajakista kiinni. 

Pyhiinvaellus

Lauantai 18.10.2014.
En tiedä, onko totta. Mutta ainakin on helppo kuvitella, että Suurikarin pihlaja olisi se "Yksinäinen saarnipuu", josta Juha Vainio teki laulun. Lieneekö viikon takaiset keskustelut Henrin kanssa syynä, mutta kuitenkin halusin käydä saarnipuuta morjestamassa. Edellisestä kerrasta on jo pari vuotta.
Hieman oli väsymystä. Eilen illalla oli melontaseuran syyskokous ja saunailta. Yöunet jäivät vähiin. Siihen sopi tällainen yksinkertainen reittivalinta. Ei tarvinnut kuin meloa eteenpäin ja ajatella tyhjää.
Ilma oli aika kylmä. Yöllä oli ollut pakkasta. Päivällä lämpötila oli yksi tai kaksi astetta plussalla. Pärskeitä ei ollut, joten paljain käsin tarkeni. Retkille on syytä ottaa lämpöiset taukovaatteet mukaan. Tauoilla tulee vilu nopeasti. Meloessa pysyy lämpöisenä kunhan huolehtii, että energiaa riittää.

Alunperin suunnittelin, että paluumatkalla meloisin Kaunissaaren ympäri, ja ehkä myös Mussalon. Mutta nyt ei jaksanut. Halusin ehtiä saunavuorolle.

Menomatkalla tuuli oli pohjoisen ja luoteen väliltä 2-3m/s.

The Puu.

Puikkari.

Suurikari on pitkä, kapea ja matala. Kaunissaari näkyy taustalla.

Sienipilviä Kotkan yllä.

Sataman "raanat".

Suuria saaria

Sunnuntai 12.10.2014.
Bloggaajakollega Espoosta otti yhteyttä, ja kyseli seuraa sekä paikallista opasta melontalenkille. Hänellä on tavoitteena kiertää melomalla kaikki 100 Suomen suurinta merisaarta. Ja sisävesien saaret myös. Kotkan edustalla oli sadan listalta Mussalo (sija 73  9,5km²), Kirkonmaa (sija 86  7,9km²) ja Kuutsalo (sija 88  7,6km²). Listalla on myös Hovinsaari (sija 98  6,7km²). Nuo kolme suurinta oli tarkoitus kuitata tänään. Hovinsaari ei ollut nyt ohjelmassa.
Lista suurimmista merisaarista.
Lista suurimmista sisävesien saarista.
Lähdimme aamulla ja palasimme pimeällä. Matkaa tuli 46km ja aikaa taukoineen kului 11 tuntia. Taukopaikat olivat Rankki, Kirkonmaa ja Kuutsalon Santaniemi. Kun eilen oli tuulta enemmän kuin merisää ennusti, niin tänään sitä oli vähemmän. Retkeä suunniteltiin alunperin lauantaille, mutta vaihdoimme viime hetkellä päivää. Keli oli ihanteellinen tämänkaltaiselle retkelle.

Reitti. Meloimme sen vastapäivään.

Lähdimme klo 9.20 Metsolasta. Keli oli aivan tyyni.

Välillä kävi pieni tuulenviri.

Laulujoutsenia.

Meloimme Viikarin ja Rankin länsipuolelta, ja pidimme lyhyehkön valokuvaustauon Rankin majakkaniemessä.

Rankista meloimme suoraan Kirkonmaahan, jossa pidimme lounastauon. Kävimme myös kävelemässä ja katselemassa vanhoja rakennelmia.

Paluureitti kulki Kirkonmaan ja Kuutsalon itäpuolelta. Koukkasimme Vuorisaaren jyrkänteen kautta.

Aikaa reissulla kului odotettua enemmän. Viimeiset puolitoista tuntia meloimme pimeässä.

Aaltojen kuvausta

Lauantai 11.10.2014.
Tuuliennuste tälle päivälle oli 5-7m/s lännestä.  Aamulla oli aika tyyntä. Lähdin melomaan Viikarinsaarta kohti. Kesken matkan alkoi sitten friskata. Tuuli oli lopulta 9-10m/s. Se tarkoitti kohtuullisia laineita Viikarin länsipuolella. Yritin matkalla saada aalloista kuvia. Vaikea kuvauskohde. Jäin välillä kellumaan, otin kameran vasempaan käteen. Pidin peukalon laukaisimella ja vein kameran niin sivulle kuin yletin ja vesirajan lähelle. Oikealla kädellä pidin melasta ja toinen lapa niskan takana meloin yhdellä kädellä ja yritin estää kajakkia kääntymästä sivuttain.
Kovempaa tuulta kesti vain muutaman tunnin. Sitten palattiin ennusteiden mukaiseen tilanteeseen. Oli hyvä onni ajoituksen suhteen. Olin pelipaikoilla juuri silloin kun alkoi tapahtua.
Kotkan edustalle, Mussalon ja Kuutsalon väliselle alueelle ei tule isoa aaltoa juuri koskaan. Viikari ja Kirkonmaa muodostavat suurinpiirtein linjan, jonne pitää hakeutua jos haluaa meloa meriaallokossa.

Pärskeitä ei synny, koska kuvatessa ei ole vauhtia eteenpäin. Tuuli painaa taaksepäin. Pitäisi olla kolme kättä.

Evästauko Viikarin eteläpäässä. Keltainen on päivän väri.

Eteläpää on kivikkoista. Mökkejä ei ole paljoa tällä puolella saarta.

Jotain luita oli ripustettu karahkaan roikkumaan.

Oudon näköistä kuviota kalliossa.

Hylsyjen keräilyä

5.10.2014. Olin vielä perjantai-aamuna kahden vaiheilla. Lähteäkö Reiskeriin yöksi vai ei? Telttailukamat oli jo kerätty keittiön pöydälle valmiiksi. En kuitenkaan lähtenyt. Oli vähän väsymystä työviikosta.
Sunnuntaina lähdin päiväretkelle. Päämääränä Kirkonmaan valloitus. Kuten Rankista, täältäkin on varuskunta häipynyt. Kävin katsomassa eteläpään kallioita.

Idänpuoleinen tuuli. Syksyä ilmassa. Lämpötila +7°C.

Kirkonmaan eteläpäässä. Vesirajan kallio oli todella liukas. Rantautuminen oli hankalahkoa. Poisähtö taas sujui vauhdilla.

Jotkut rakennukset olivat lukossa, jotkut ei.

Tuliasemien ja bunkkereiden käytävät olivat avoinna. Mutta mm. iso tulenjohtorakennus oli lukittu.

Näkymä länteen tulenjohtoaseman katolta.