Kävin tänään Welhonpesässä, ja tein kaupat Epic 18x -kajakista. Olen tästä paatista enemmän innoissani kuin mistään aiemmasta. Tässä hollantilasen sivuston testiraportti, jos kiinnostaa perehtyä tarkemmin. Keskimääräinen kajakin vaihtoväli on minulla ollut 13-14 kuukautta, vaikka yhtään huonoa tai edes keskinkertaista kajakkia en ole omistanut. Melontaharrastukseni muuttuu ja kehittyy jatkuvasti, ja niin sen pitää ollakin. Yritän olla jämähtämättä paikoilleni.
Viime syksynä tein Beaufortilla monia kuntomelontalenkkejä. B ei ole hitain luokassaan, mutta alkoi tuntua siltä että melonnan voima hukkuu aaltojen tekemiseen ja veden puskemiseen. Kaipasin kajakilta enemmän runkonopeutta ja vieläkin parempaa ergonomiaa eteenpäinmelonnan kannalta. Vaikka siinäkin B on luokkansa parhaita.
Tiedän, että kevytkulkuisuus 5-7km/h:n nopeudessa on ristiriidassa suuren runkonopeuden kanssa. Pitkä vesilinja mahdollistaa suuremman nopeuden, mutta tällöin pohjan pinta-ala kasvattaa kitkavastusta, joka taas on olennainen tekijä pienemmissä nopeuksissa.
Uskon, että oma eteenpäinmelontatekniikkani ja fyysinen kuntoni ovat riittäviä, että Epic:in kaltaisen kajakin hankkiminen on mielekästä. Beaufortillakin pystyin pitämään 9km/h:n keskinopeutta 40 minuuttia/6km ja 8,5km/h:n keskinopeutta 2h14m/19km. Syke nousi, ja vatsalihakset alkoivat tiltata ensimmäiseksi.
Miten päädyin E:hen? Nopeita retkikäyttöön soveltuvia paatteja on paljon. Ennakkovaatimuksina oli nämä:
-Kajakin piti olla nopea ja soveltua myös retkeilyyn.
-Melontaergonomia lähellä täydellistä. (asiallinen penkki, polville tilaa, levyjalkatuki).
-Peräsin. Ettei tarvitse käyttää melaa ohjailuun matkamelonnassa.
-Päiväluukku istuinaukon takana. Haluan pitää kaikenlaista tarpeellista helposti käsille saatavilla. Mm. syömistä, juomista, pipo, käsineet, myrskyanorakki ja senkaltaista tavaraa. Aina ei ole mahdollista mennä rantaan.
-Suuri istuinaukko pelastautumisia ja helppoja rantautumisia varten.
-Ei liikaa kokonaistilavuutta, koska painan vain 70kg.
Tiderace Pace 17 pääsi finaaliin. Ainoa asia, joka siinä haittasi, oli reisituet. Ne olivat kyllä hyvät, mukavat ja niistä sai hyvän tuen. Koin silti, että ne rajoittivat melonta-asentoa. Polvet eivät mahtuneet liikkumaan vapaati istuinaukon keskellä.
18x:ssä on muutamia erikoisuuksia. Penkin paikkaa voi säätää pituussuunnassa. Tämä on liian harvinainen ominaisuus kajakeissa.
Peräsin on erikoinen. Rungosta on ikään kuin lohkaistu palanen, joka kääntyilee saranoiden varassa kun jaloilla painelee polkimia. Lisäksi siinä on narulla laskettava/nostettava evä, joka yläasennossa lukitsee koko peräsimen keskiasentoon.
Kansiluukkujen sulkemismekanismina toimii neljä väännettävää salpaa. Kumitiiviste on luukun ja aukon reunan välissä. Päiväluukussa on yksi salpa ja luukku avautuu saranan varassa.
Aika näyttää, kuinka toimivia ja hyviä nämä jutut ovat.
Uskon, että tulen olemaan tyytyväinen Epic:iin. Sen minkä rockhopping-ominaisuuksissa häviää, voittaa eteenpäinmenemisen riemussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti