6.6.2015

Joutsenlampi ja 80 siideriä

Varoitus, seuraava teksti sisältää juonipaljastuksia. Älä lue, jos suunnittelet melontamatkaa Cornwalliin.

Matkanjärjestäjä on suomalainen Aavameri -niminen yritys, ja sen omistaja Benjamin Donner. Osallistuin samanlaiselle reissulle vuosi sitten. Yhtä hienoa oli nytkin. Uutuuden viehätys oli vain poissa, systeemit, paikat ja olosuhteet olivat jo tuttuja. Viisi melontapäivää, hintaan sisältyy majoitus, kyydit Cornwallissa, kajakit ja opastus.
Erot Suomen olosuhteisiin:
Isot mainingit. Matalia merellä, mutta rantaan tullessaan voivat olla vaarallisen voimakkaita. Maininki voi nousta yllättäen parimetriseksi pystysuoraksi seinäksi, joka kaatuu päälle ja paiskaa rannalle 50 metrin päähän.
Vuorovesi. Nousee ja laskee säännöllisesti. Korkeussuunnassa 3-5metriä, mutta uutta maata voi paljastua laskuvedellä puoli kilometriä.
Rannan jyrkkyys. Hiekkarantojen välillä on usein pystysuoraa kalliota kymmeniä metrejä. Suomessa voi rantautua helposti missä vain. Ison meren rannoilla maihinnousupaikkoja on vähän. Hiekkannollekin on vaarallista rantautua jos aallonmurto on liian korkea. Silloin poispääsykin rannalta on vaikeaa tai mahdotonta.

Melonta on siis erilaista verrattuna Suomeen. Englannissa on mahdollista surffata kajakilla tuulesta riippumatta, ja nauttia isommista aalloista rockhoppingissa ja muutoinkin. Kajakin hallintaa ja reskutuksia on opettavaista harjoitella kunnon aallokossa.

Omia odotuksiani matkalta oli: hauskanpitoa ja leikkimistä, surffauksen opettelua. Kajakin hallinnan opettelua erilaisessa aallokossa kuin mitä Suomesta löytyy.
Viimeksi moni ravintolailta meni myöhäiseksi. Suunnittelin tällä kerralla, että söisin iltapalan majatalolla ja ehtisin aiemmin nukkumaan.
Toivomuksena oli myös, että kuivapuku toimii, ja että en saisi flunssaa keskellä melontaviikkoa.

Sea Kayaking Cornwall:in luokkahuone.

Marko, Pauli, Jussi, Inkeri, Eeva, Riitta, Jouni ja Minä. 8 + Benjamin.
8.20 lähtö melontavarusteitten kanssa majatalolta. Sea Kayaking Cornwall säilyttää kajakkejaan eräällä leirintä-alueella lähistöllä. Ajoimme trailerin kanssa sinne, valitsimme kajakit, lastasimme ne kyytiin ja menimme SKC:n tiloihin aamupalaveriin.
Valitsin samanlaisen P&H Capella:n kuin millä meloin täällä vuosi sitten. Pohja oli lommoilla, säätöevä ei toimi, mutta ne viat ei haittaa ollenkaan. Paatti on muovia, ja kestää pohjakosketukset.

Selvitimme netistä muutaman mahdollisen lähtörannan alimman ja ylimmän veden ajankohdan (lw ja hw), mainingin korkeuden jalkoina ja taajuuden sekunteina ja suunnan josta se tulee sekä mahdolliset toissijaiset mainingit, tuulen suunnan ja voimakkuuden,  virran suunnan ja voimakkuuden sekä surffin korkeuden. Sekä sen, miten nämä kehittyvät päivän mittaan. Kyllä Suomessa on helppo lähteä melomaan.


Minibussi oli suurempi kuin viime vuonna. Kamat mahtuivat vaivatta kyytiin.

Junnut melomassa.

Lähtöranta tänään oli Swanpool  Beach aivan lähellä Falmouthin keskustaa.

Kivien välistä piti päästä.

Meduusa Jounin Capellan alla.
Taukoranta. Riitta näkyy valokuvassa mystisesti kahtena. Ihan normaalilta se muuten vaikutti.

Tauolla.




Hinausharjoitus.

Päivän lopetus.

Keli oli loiva. Aamulla sateista, sitten aurinkoa. Tuulta oli hieman. Meloimme rantaa pitkin eteenpäin. Maininkia oli vähän, kallion lähellä oli kiva meloa kun vesi nousi ja laski. Evästauon jälkeen teimme reskutusharjoituksia. Paripelastamisia, itsepelastautumisia, hinauksia ja kontaktihinauksia. Harjoittelimme tilannehallintaa ja pelastamistaktiikoita. Ja hinausköyden käyttöä. Saimme Riitan kanssa todella massiivisen köysihässäkän aikaiseksi siinä vaiheessa kun hinaus piti lopettaa ja köysi irroittaa. Selvittelyssä meni ainakin 15 minuuttia. Lienee jonkinlainen ennätys... Olin jo vetämässä puukkoa esiin, mutta Riitalla oli onneksi paremmat hermot, ja sai sotkun selvitettyä.

Rantauduimme lähtörantaan. Surffirantautuminen pienessä aallossa. Saattoi silti helposti kaatua, jos ei ollut tarkkana. Joku taisi kaatuakin. Vesi oli alhaalla, mutta rannan pohjanmuoto oli aika jyrkkä, joten kantomatka autolle ei ollut muodostunut pitkäksi.

Päivän fiilikset: Rauhallinen päivä. Kevyttä. Helppo keli. Perusasioiden kertausta. Tutustumista porukkaan. Varusteet toimivat. Porukka rulettaa. Benkku vetää hyvin.
Paljon asiaa pelastamisista ja turvallisuudesta. Suuri osa minulle tuttua. Oli uuttakin. Ja kertaus tekee aina hyvää.

Illalla menimme pizzapaikkaan, jossa oli myynnissä suurinpiirtein 80 erilaista siideriä. Olutta oli yhtä lajia. Join sitä ja hyvää oli. Hauska päivä. Tästä se lähtee!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti