Muinaistulet

25.8. - 27.8.2017.
Pitkän retken päivitykset jatkuvat ensi viikolla. Laitetaan tähän väliin tämmöinen heti tuoreeltaan.
Melontaseuran porukkaa oli lähdössä Pyhtään Kaunissaareen Muinaistulet -tapahtumaan. Taitaa olla jo jonkinlainen perinne, että sinne mennään. Ei mikään seuran toimintasuunnitelmaan merkitty retki, vaan ihan muuten vaan. 
Lähtöajaksi oli porukan kesken sovittu lauantai-aamu. Minä meloin paikalle jo perjantai-iltana töiden jälkeen. Syynä parempi melontakeli, perjantaina satoi vettä ja oli vain kevyttä vastatuulta. Lauantaina tuulta oli sitten enenmmän. Melon mieluummin vesisateessa kuin vastatuuleen.
Muutenkin tuntui hyvältä olla yksi yö enemmän retkiolosuhteissa. Siihen on niin tottunut äskeisen kolmen viikon retken jälkeen. 

Kova tuuli oli vähentänyt lähtijöiden määrää. Lopulta meloen saapui 3 ja yhteysaluksella 2 KoMe:laista.

Syksyn tuntua ilmassa. Selkeästi kesä alkaa olla ohi. Ilmat ovat kylmentyneet. Merivesi on lämpöisempää kuin ilma. Vaatetta olisi voinut ottaa vähän enemmän. Kesävarustus alkaa olla liian kevyttä.

Hieno reissu. Kiva retkeillä joskus porukassakin. 

Yhteysalus. Myös huviveneitä kulki saarta kohti lähes jatkuvana virtana. Perjaintaina olin saaressa joskus klo 20 aikoihin. Teltta pystyyn, sapuskaa ja nukkumaan. 

Lauantaina kävin saaren pohjoispäässä kasvikirjojen kanssa. Rannoilta löytyi ainakin merisinappi, tahmavillakko, merinätkelmä, punakoiso, merikaura, peltopillike, keto-orvokki, hierakoita ja pujoa. Kylällä oli puutarhamaiset olosuhteet, ja kasvit sen mukaiset. 

Lauantain sää oli epävakainen. 

Tarppi piti virittää matalaksi tuulen takia. 

Lauantai-illalta ei paljon kuvia ole. Käytiin ravintolassa syömässä muinaistulibuffet ja juomassa muutamat minttukaakaot. Sitten takaisin leiripaikalle, nuotio pystyyn ja ilotulituksen jälkeen nukkumaan.

Sunnuntaina paluumatkalla koukattiin pikarikivensalmen kautta. Ja tuli kiivettyä itse kiven päälle. Eikä edes tullut uimareissua.

Pari maltillisempaa ja fiksumpaa melojaa jäi alas huolehtimaan kajakeista. Kiven koon tajuaa kunnolla vasta sen päältä.

Vielä lounastauko ennen paluuta vajalle.