Uusi penkki

Vihdoin sain aikaiseksi. Piti jo vuosi sitten talvella hankkia Etainiin uusi penkki. Tämä on Kajaksportin penkki kokoa m. Selkänojana Cybergear. Kolmessa aikaisemmassa kajakissa on ollut kajaksportin istuin, ja sen olen hyväksi todennut. Ei Etainin vanha penkkikään mikään huono varsinaisesti ollut. Mutta kun mokoma meni hajoamaan.

Leikkasin ja liimasin neopreenista tuollaiset sivupehmusteet. Niistä menee kuminauha läpi. Alle voi laittaa lisäfylliä tarpeen mukaan. Esim. eskimoharjoittelussa.

Söderskärin majakkasaari

19.8.2015. Aamun sää oli sitä samaa. Aurinkoa pilvettömältä taivaalta ja idän puoleinen tuuli n. 4m/s. Ensimmäisen tauon pidin 10km selän ylityksen jälkeen Örskärissä. Katselin rantautumispaikkaa saaren länsipuolella, kun kajakin keula löysi vedenalaisen kiven. Nopeutta oli vain vähän, noin 1 km/h ehkä. Raskaassa retkilastissa keula jäi kuitenkin suht tukevasti kiinni. Työnsin melalla itseäni taaksepäin, samalla kun nojasin vähän taaksepäin keventääkseni keulaa. Voimaa en käyttänyt mitenkään erityisen paljon. Silloin selkänojasta kuului reissun toinen napsahdus. Selkäremmi löystyi myös saman tien. Rantauduin, ja katsoin mitä kävi. Helpotuksen tunne tuli heti, sen voi korjata. Sidoin selkänojan narulla penkin sivuosaan kiinni.

Toinen tauko Yttre Kittelskärissä. Siitä oli enää pari kilometriä majakalle.
Majakalla oli hulinaa. Veneitä oli paljon, ja iso yhteysalus toi turisteja saarelle. Kaiken huippuna oli Statovarius kuvaamassa musiikkivideota. Joku kertoi, että Von Hertzen Brothers on tulossa vetämään keikan tänne ensi keskiviikkona.
Yhteysaluksella tulleet pääsivät majakkaseuran opastamalle kierrokselle itse majakkaan sisälle. Kysyin, että pääsenkö mukaan, kun olen Kotkasta asti tänne melonut majakkaa katsomaan. Sorry, ei onnistu. Yksityistilaisuus. Vähän harmitti.

Päivän matka.

Örskär.

Olin yhteydessä myyjäliikkeeseen. Laittoivat saman tien reklamaation Englantiin. Luulen, että saan takuuna uuden penkin.

Eteläviitta mielenkiintoisessa paikassa.

Örskärin linjataulu ja mikä lie kivikasa.

Yttre Kittelskär. Majakka näkyy jo.

Takana Inre Kittelskär.

Majakan vieraslaituri.

Majakkasaaren ja luotsisaaren välinen riippusilta.

On varmaan hienot maisemat sieltä ylhäältä.

Reissu heitetty

Kävin Söderskärissä ja Suuri-Pisissä. Kymmenen yötä, 318 kilometriä, 42 saarta, 2 majakkaa, 2 kajakkivauriota, 1 sadepäivä. Karttaan on merkitty reitti ja vihreällä yöpaikat.
1000 kilometriä tällä kaudella tuli täyteen torstaina 20.8.2015. (Vain päivää myöhemmin kuin eräällä Pasilla.)

Lähdin siis sunnuntaina 16.8.2015. Suuntana länsi. Sattui mukavasti itätuuli, aluksi 2-3m/s, sitten 5-6. Aurinkoa tuli taivaan täydeltä. Noin 40 metriä kotirannasta yritin laittaa säätöevää alas. Ei mennyt, vaan kuului että naps. Vaijerin suojaputki oli irronnut heti säätövipukotelon takaa. Pystyn kyllä melomaan ilman evää, mutta siitä muovikuoren liitoksesta alkoi tulla vettä kajakkiin. Ei paljon, mutta pari tippaa jokaisesta aallosta.
Mussalon sataman edustalla näin punaisen kajakin menossa samaan suuntaan kuin minä. Sain sen Vehkaluodossa kiinni. Oli puolituttu meloja, ei oman seuran jäseniä, mutta muutaman kerran oli tullut vastaan.

Tämän päivän tavoite oli päästä hyviin asemiin huomista varten, sillä huomisen tavoite oli Tiiskerin majakka. Yöpaikaksi sattui Bysket -niminen pienehkö saari Loviisassa. Siitä mielenkiintoinen saari, että siellä kasvoi Vaahteroita ja Saarnia.

Keli oli mainio. Tässä vuoromoottori ja yhteysalus menossa Kaunissaareen.

Maininkia Ryöhellissä.

Bisaballen. Merimetsojen pönötyspuut. Arkoina lähtivät karkuun, ja pari varista jäi paikalle.

Bysket. Kivi kiilautuneena railon väliin.

Lounaisrantaa.

Länsiranta.

Lehtomaista metsikköä.

Evän vaijerin suojaputki.

Korjaus. Kiinnitin vaijerin paremmin flashbandillä, ettei pääse mutkalle. Reijän tiivistin liquisolella. Ei tuntunut pysyvän kovin hyvin muovissa. Mutta veden vuoto loppui silti.

Pohjoispään hiekkasärkkä.

Orrengrundin luotiasema.

Rankki, Silakkasaaret ja Etain:in tuntumat

4-5.7.2015. Lauantaina nukutti pitkään, vaikka aurinko paistoi suoraan telttaan. En ikinä muista ottaa aamuaurinkoa huomioon kun valitsen telttapaikkaa. Nyt se ei haitannut. Tuuli oli aamulla tyyntynyt huomattavasti eilisiltaan verrattuna. Nyt oli vain 7-8m/s SW. Päätimme lähteä Rankkia kohti myötäaallokossa. Selän ylitys oli noin 11km. Kevyttä surffailua. Leppoisaa melontaa eiliseen verrattuna.

Ristisaaren länsiranta lauantai-aamulla. Tuuli oli tyyntynyt, mutta hyviä tyrskyjä oli silti.

Lampaat olivat tuulen puolen rannalla tuulettumassa.

Selän ylitys Ristisaaresta Rankkiin.

Rankin vierasvenesatama.

Sääaseman torni.

Ilma oli hyvä, ja kävijöitä oli Rankissa paljon.

Rankkiin ja Kirkonmaahan on ilmaantunut uusia palveluja vesillä liikkujille. Rankissa on ravintola ja majoitusta, vierasvenesatama ym. www.kotkansaaret.fi
Ravintolan lohikeittoa oli kehuttu, mutta 14 euroa keitosta on aika paljon. Samalla hinnalla tilasimme sitten pihvit, jotka paljastuivat jauhelihapihveiksi. Ihan hyvää oli silti. Rankki on tutustumisen arvoinen paikka, johon ajaa vuoromoottori Kotkan Sapokasta.
Vaihtoehdot seuraavaksi yöpymissaareksi olivat Heinäsaari Kirkonmaan eteläpäässä, tai Silakkasaaret kilometri Rankista Luoteeseen. Päätimme valita Silakat. Huomenna olisi sitten helpompi kotiinpaluu.
Pääsimme melkein perille Silakkasaariin, kun Pasi huuti, että nyt ei ole kaikki kunnossa. Bigfoot oli puolillaan vettä. Saimme paatin maihin. Tutkimus paljasti, että kannen ja rungon välinen liitos oli ratkennut styyrpuurin puolelta. Vettä tuli istuinaukkoon ja molempiin takaosastoihin. Keula säilyi kuivana. Yllättävä vaurio, kun kajakkia on käsitelty täysin asiallisesti. Ei ole mällätty kiville, hypitty päällä tai muuta sellaista. Paattikin oli vain 2 vuotta vanha.
Pistää miettimään, mitä olisi tapahtunut, jos liitos olisi irronnut perjantaina kovassa kelissä tai lauantaina selän ylityksessä. Olisi ollut todella kusinen tilanne. Sitä ei varmaankaan oltaisi omin voimin pystytty ratkaisemaan. Nyt oli hyvä onni, että tämä tapahtui hyvässä säässä ja lähellä rantaa.
Minulta löytyi jokin liimaus/tiivistysainetuubi ja Pasilta iso rulla jeesusteippiä. Niillä saatiin Bigfoot sen verran tiiviiksi, että sunnuntaina pääsimme kotirantaan.
Lisätty 8.7.2015: tarkempi kuvaus vauriosta ja jälkiseuraamuksista löytyy täältä: http://paakala.blogspot.fi/2015/07/kajakkivaurion-jalkiloylyt.html

Vesilasti.

Syy löytyi.

Silakkasaarten itäranta.

Suursaari sunnuntaiaamuna kuvattuna.

Puoli rullaa jesaria kylkeen, ja taas mennään.

Etain sai retken aikana hyvän "koeponnistuksen". Paatin mitat ym. löytyy täältä valmistajan sivuilta, en ala niitä erikseen selostamaan. Kajakki oli helppo hallita kaikissa tilanteissa, olosuhteet huomioon ottaen. Retkilastissa se on erittäin vakaa, eikä sitä paljon murtuvat aallonharjat hetkauta. Kuten edellisessä postauksessa totesin, tyhjänä ohjautuvuus on huikea kun kallistaa tarpeeksi. Kallistusohjausta Etain tottelee hyvin myös lievemmillä kallistuksilla, joita tulee matkamelonnassa käytettyä, lastattunakin. Evää en käyttänyt retken aikana ollenkaan. Ketteryyttä menetetään jonkin verran lastattuna, luonnollisesti. Johtuu ehkä eniten siitä, että lastattua Etainia on hankala kallistaa niin paljon, kuin jyrkkä käännös edellyttäisi. Kyllä se silti taipuu kaikkeen, mihin tarvitsee ja moneen väliin, mihin ei edes tarvitsisi, mutta silti haluaisi. Beaufort voittaa Etainin ohjautuvuudessa lastattuna, mutta ei ehkä tyhjänä. Tyhjänä B:n toissijainen vakaus ei ole yhtä luotettava kuin Etain:issa.
Luukut ja osastot olivat jopa perjantain melonnan jälkeen täysin kuivat. Paitsi pikkuluukku istuinaukon edessä, siellä oli pieni loraus vettä.
Pakkaustilavuutta on riittävästi pidemmällekin retkelle. Melonta-asento tuntui verrattain hyvältä vielä retken jälkeenkin. Jalkatuet ovat aika leveällä, jos haluaa meloa polvet yhdessä. Niihin voi ehkä viritellä jonkinlaisen laudanpätkän, joka olisi kummastakin päästä jalkatuessa kiinni. Siis eräänlainen levyjalkatuki. Sitä pitää suunnitella.
Ainut asia, josta en pidä, on rungon pieni löysyys pituussuunnassa. Se tuntuu kun kajakkia kantaa kahdestaan keulasta ja perästä kiinni pitäen. Ehkä se on hyväksyttävää 5,36 pitkässä muovikajakissa, vaikka kerrosrakenteinen onkin. Muuten runko on jäykkä, eikä paljon notkahtele vaikka 70 kiloinen meloja seisoo kannen päällä.
Kaikkiaan olen tyytyväinen Etainin ominaisuuksiin. Suosittelen, jos haluaa huolettoman muovikajakin ja  normaalia enemmän pakkaustilavuutta.

100

30.3.2014 Metsola.

Epoxy filler oli kuivunut hyvin kahdessa päivässä, kylmistä ilmoista huolimatta. Laitoin suojanauhan pohjaan. Asentaessa oli välillä epätoivoisia tunteita. Leveä nauha ja kahteen suuntaan jyrkästi kaartuva pohja. Nauha meinasi jäädä pahasti laskoksille. Sain kuumailmapuhaltimella kuitenkin nauhan sileäksi. Katsotaan muutaman melonnan jälkeen julistetaanko asennus onnistuneeksi.

Maaliskuussa tuli jo ensimmäinen satanen täyteen. Kausi on lähtenyt hyvin käyntiin, vaikka hyviä melontapäiviä on ollut pakko jättää väliin.

Keväthuoltoa

27.3.2014 Metsola. Meloin oman kajakin Metsolaan ja kaverin kanssa tehtiin pieni lenkki.

Voi sitä kiveä, joka surffatessa hyppäsi eteen.

Eväkotelon ympäristöä. Törkkäsin noihin epoxy filleriä. Ei ole ulkonäkövaatimuksia, kalat katselee. Sunnuntaina laitan koko kölilinjalle 10cm leveän vahvikenauhan.

28.3.2014 Metsola. Vajan poukamassa oli vielä jäätä. Haravoin samalla vähän nurmikkoa.