Veneilyä melojien kanssa

Melonnan olen käytännössä lopettanut. En omista yhtään kajakkia enää. Suurin osa varusteista on myyty tai hävitetty. Koska vesille pitää silti päästä, ostin keväällä veneen. 5 metrinen pulpettivene jossa on 30 hevosvoimainen perämoottori. Rönnqvist 500 on veneen merkki. Alkukesä meni pitkälti veneen laittamisessa ja varustelussa omaan käyttöön soveltuvaksi. Kaikkia suunnitelmia en ole vielä ehtinyt toteuttaa. Pitäähän sitä välillä veneilläkin. 

13-16.7.2020 teimme parin melojan kanssa retken Pyhtään ja Loviisan saaristoon. Yöpymispaikat olivat järjestyksessä: Långön, Bysket, Båksören, Mossaholmen. 

Pyhtään Kuussaari. Itäpuolella on hyvät kalliot rantautua kajakilla. Veneen saa helpoiten pohjoispään lahteen, jossa on laituri ym. Paikka on kunnan retkeilykohde, ja siellä on puucee ja grillikota. 

Långön. Saaren länsiosassa on kaakkoon avautuva suuri lahti, jonka lännenpuoleiselle rannalle on helppo kiinnittyä veneellä. Kalliossa on kiinnityslenkkejä valmiina. Vieressä on myös hiekkaranta. Suojainen ja hyvä paikka. 

Långönin kalliot. 

Bysket. Yksi hienoimmista saarista, joissa olen käynyt. Kasvillisuus tekee tästä saaresta poikkeuksellisen. Avoimen merialueen tuntumassa oleva saari, jossa on lehtometsää. mm. vaahteroita ja saarnia. Rantautuminen veneellä on haasteellista, koska vierestä menee laivaväylä, ja aaltoja tulee vähän väliä. Tämä kuva on kaakkoiskärjestä, linjataulun perustuksien kohdalta. 

Löysin paremman paikan veneelle suunnilleen saaren keskikohdalta. Pari isoa kiveä, ja lankunpätkiä oli lyöty kivenkoloon köyden kiinnittämistä varten. Tämäkin itäpuolelta. Länsipuoli on kivikkoista. 

Muuten erinomainen paikka veneelle, mutta laivojen aalllot höykyttävät. 

Kajakilla, tai vaikka pienellä kumiveneellä on helppo rantautua itäpuolen hiekalle. Ihan vieressä on hyviä telttapaikkoja. Itse pystytin teltan soralle, että pääsin lähemmäs venettä. 

Båksören. Kalliokiiloja kannattaa ottaa mukaan, jos tänne haluaa tulla veneellä. Tämä paikka on länsipuolella, keskellä saarta oleva pieni lahti. Luotsikutterin aaltoja tulee tuohon vähän väliä, mutta ne menevät aika nätisti veneen alta ja kuolevat lahden pohjukkaan. Samanlaista höykytystä ei tule kuin edellisessä paikassa, jossa aalto heijastui pystysuorasta kivestä takaisinpäin. 

Båksören. Karu saari, vaikka keskiosassa on metsikköä. 

Mossaholmen. Långönin vieressä oleva saari. Pohjoisosan lahti ja sen hiekkaranta on melkein ainoa kohta, johon veneen saa mukavasti. 

Mossaholmasta lähdössä kotia kohti. 

Ensimmäinen retki

10-11.6.2017. Kotkan melojien kauden ensimmäinen meriretki, ja myös minun ensimmäinen  tänä vuonna. Sanoisin, että jo oli aikakin. Viime vuonna retkeiltiin jo maaliskuussa. 

Lähtö vajalta. Minuako kaikki odottavat? Keli oli suurinpiirtein paras mahdollinen. Siksi vähäinen osanotto kummastutti. 

Äyspäänselkä. Sienenheitto vajalla ratkaisi suunnan. Jos jäi punainen puoli ylöspäin, lähtisimme itään, ja valkoinen puoli ylös niin länteen. Eka heitto päättyi ratkaisemattomaan, koska sieni jäi pystyyn. Toisella heitolla tuli valkoista, eli länteen.

Tauko Kuussaaressa. 

Kohdesaareksi valikoitui lopulta Mossaholmen Pyhtäällä. 

Jäbät kirjoittelee hävyttömyyksiä kivillä.

Iltanotski. Maisemat ok.

Kasvinbongausta. Terttuselja, Sambucus racemosa. Yleinen pensas metsissä, joutomailla, pientareilla. Korkeus 2-4m. Kukkii touko-kesäkuussa. Marjat punaisia ja myrkyllisiä. 

Paluumatkan taukopaikka Koukkusaaressa, Pikarikiven salmen kohdalla. 

Jokin tähtimö (Stellaria). En ole varma, onko kevättähtimö vai heinätähtimö. Veikkaisin kevättähtimöä eli Stellaria holostea.

Odotamme rauhassa että lintuset ehtivät alta pois.

Jokiretki: Musaholma ja Kuussaari

Strukan sulun jälkeen oli vielä matkaa jäljellä. Melonta alkoi olla raskasta, tauon tarvetta oli. Pidimme tauon Keihässalmessa, Pyhtään Melojien vajan lähellä. Maha täynnä jaksoi läpsytellä viimeiset 6 kilometriä Mossaholmeniin, eli Musaholmaan. Aurinko oli juuri laskemassa näkymättömiin, kun saavuimme perille.
Pitkä melontapäivä. Väsytti. Nuotio silti tehtiin, ja makkarat käristettiin ennen nukkumaan menoa.

Aamulla oli pilvistä. Vähän ajan kuluttua pilvet haihtuivat. Timo kertoi sen johtuvan siitä, että aamukaste oli haihtunut, eikä pilville enää herunut niin paljon rakennusmateriaalia.
Kotimatkalle lähdettiin sivumyötäisessä. Tuuli oli SW 3-5m/s. Reitti kulki Krokön salmesta, Koukkusaaren länsipuolelta Kuussaareen, jossa pidimme ruokailutauon. Sitten Äyspään yli ja Maijansalmen kautta vajalle.

Lauantai ilta. Meri näyttää hyvälle tunkkaisen joen jälkeen.

Mossaholmenin pohjoisranta sunnuntai-aamulla.

Eteläranta.

Iso lohkare.

Suursaarikin näkyy.

Paluumatkalla. Tauko Kuussaaren itärannalla.

Kuusisaari ja Kuussaari

22.9.2013. Pyhtään Kuusisaaret. Kaunissaaresta 4km pohjoiseen. Näin tästä muutaman trombin, jotka kuvassa näkyvä sadealue synnytti. Olivat kaukana ja lyhytikäisiä.

Pyhtään Kuussaari. Siltakylänlahden edustalla, aivan mantereen vieressä.

Merikortin mukaan tämä on Kuussaari yhdellä iillä. Kunnan retkeilyalue nuotiopaikoilla, keittokatoksella ja huusseilla varustettuna.

KoMe:n helppo meriretki 1

Lähdimme lauantaina 13.7.2013 klo 12 Metsolasta. Kuvassa Reval, jonka sain lainaksi retkelle.

Tauko. Kuussaaren itäpuoli.

Vivianen uusi onnellinen omistaja. Takana Kaunissaari.

Krokö:n eteläkärki. Oikealla näkyy Mossaholmen (Musaholma), joka oli retken kohdesaari.