27.12.2015

Yhteenveto kaudesta 2015

Cornwall:in reissu oli taas hieno kokemus.
Nyt sääennuste näyttää siltä, että kauden 2015 voi julistaa päättyneeksi. Ja on taas aika katsoa, mitä tuli tehtyä.
27.12.2014 kirjoitin tulevan kauden suunnitelmista näin:  
Saapa nähdä, mihin suuntaan tämä harrastus jatkuu. Vaihtoehtoja on paljon; jatkuvaa reissausta ison veden ääreen isompiin olosuhteisiin ja surffipaikoille, keskittyminen ohjaajana kehittymiseen, omineen retkeily Suomenlahdella, Kuntomelonta. Ehkä jopa koskimelonta. Tai osittainen lajinvaihto maastopyöräilyyn.
Näistä toteutui retkeily Suomenlahdella ja koskimelonta. Maastopyörä on myynnissä.

Mieleen kaudesta 2015 jäi parhaiten Cornwall:in reissu, kaksi vetämääni peruskurssia, pitkä kesäretki, pari kertaa ulkosaaristossa kovassa kelissä ja loppukauden koski- ja pooloaktiviteetit.
Alku- ja loppukauden vähäiset melonnat tekivät tästä kaudesta hieman poikkeuksellisen. Alkukaudesta en ollut yhteensopiva Epic-kajakin kanssa. Loppukaudesta vaihdoin asuntoa, ja siihen liittyvät puuhat sekä työt veivät aikaa ja energiaa melonnalta.
Kajakkikauppoja tuli tehtyä ihan riittävästi. Ensin vaihdoin Beaufort:in Epic:iin. Sitten Epic:in Etain:iin. Ja lisäksi syksyllä ostin käytetyn Jackson Allstar -koskarin. Etain ja Jackson osoittautuivat hyviksi hankinnoiksi.

Kilometrit yhteensä: 1540km  (2014: 1755)
Kilometrit kuukausittain:
Tammikuu: 20, Helmikuu: 6, Maaliskuu: 59, Huhtikuu: 116, Toukokuu: 139, Kesäkuu: 122,
Heinäkuu: 240, Elokuu: 530, Syyskuu: 201, Lokakuu: 54, Marraskuu: 14, Joulukuu: 30
Yöt saaressa: 21 (2014: 27)
Melontapäiviä: 112
Koskimelontakertoja: 8
Sup-melonnat: 2
Poolo: 2

Peruskurssit 2015 saatiin hyvällä porukalla vedettyä tyylikkäästi läpi.

Pari kertaa (puolivahingossa) meloin n. 12m/s tuulessa ulkosaaristossa. Kerran kaverin kanssa Ristisaareen ja kerran yksin Koivuluotoon. Mieleen jääviä kokemuksia.

Pitkä kesäretki Söderskäriin ja Suuri-Pisiin. Tälle reissulle sattui kesän parhaat kelit.

Syksyllä seuran porukkaa innostui koskimelonnasta, ja minä siipeilin siinä mukana. Myös kanoottipooloa kokeiltiin pari kertaa. Mutta kausi loppui vähän kesken. Jatketaan näitä taas keväällä.
Tulevalle kaudelle ei ole suuria suunnitelmia. Kovasti odotan, että pääsen alkukesällä vetämään pari peruskurssia. Toivon, että pääsen retkeilemään itäisellä Suomenlahdella vähintään saman verran kuin 2015. Kajakinvaihtosuunnitelmia ei ole. (sen kun näkisi...)  Eräensiapukurssi pitäisi uusia. OBF järjestää WAFA -kurssin syksyllä. Suosittelen kaikille, nämä ovat todella hintansa arvoisia. Katson myös, mitä koulutuksia NIL ja MeSo järjestävät, ja osallistun jos mahdollista. Varmaankin koskessa ja pooloaltaassa jatketaan siitä, mihin syksyllä jäätiin. Näihin vaikuttaa paljon muun porukan innostus. Ainakin syksyllä sitä tuntui riittävän. Pitäkäähän kaikki melanheiluttajat kipinä hengissä, niin nähdään taas 2016. Ja iso kiitos menneestä vuodesta!

25.12.2015

Fengshui ja telttapaikan valinta (kaksi luettua kirjaa)

Tykkään harhailla päämäärättömästi kirjaston käytävillä. Saattaa löytää jotakin, mitä ei edes tiennyt etsivänsä. Nämä molemmat kirjat löysin sillä tavalla. Eivät ne liity melontaan. Vähän sinne päin kuitenkin.

Herman Melville: Moby Dick
Mielenkiintoinen kuvaus valaanpyynnistä ja merenkulusta entisaikoina. Sekä myös itse valaista. Erityisesti kaskelotista. Kuulemma perustuu tositapahtumaan: https://fi.wikipedia.org/wiki/Essex_%28valaanpyyntialus%29
Välillä kirjoittaja sortuu jaaritteluun ihmismielen syyvyyksista yms. asioista. Muuten kyllä suositeltava kirja.



Marja Sarvimäki: Tuulisilla vesillä
 Tässä mielenkiinnon herätti kirjan nimi. Mutta nimestään huolimatta kirjassa ei käsitelty vesillä tai saaristossa liikkumista juuri ollenkaan. Siinä asiassa se ei ollut odotusteni mukainen. Enimmäkseen se kertoi itämaisesta kulttuurista. Vaikka tällaisia kirjoja ei ihan tosissaan ottaisikaan, (näin kirjailijakin suositteli) niin kyllä sieltä voi poimia joitakin mielenkiintoisia asioita sovellettaviksi esimerkiksi leiripaikan valintaan. Teltan oviaukkoa ei saa sijoittaa koillisen tai lounaan suuntaan. Oli perää tai ei, niin ainahan vesillä liikkujat ovat olleet taikauskoisia. Vaikka ihan vaan varmuuden vuoksi.

Joulun melonnat

24.12.2015. Jouluaattona oli aika tyyni keli. Pitkää lenkkiä en tehnyt. Kävin vain vähän lähivesillä pyörimässä.

Juuri kun olin tulossa rantaan, pilvet häipyivät ja aurinko tuli esiin.

Joulupäivä 25.12.2015. Vesisadetta, etelätuulta 10m/s.  Lyhyt lenkki lähivesillä.

15.12.2015

Turanlahti oli jäässä

Hirssaaren kierto ei onnistunut 15.12.2015. Turanlahdessa oli noin 1cm paksuista jäätä. Muutoin Kotkan merialueet ovat avoinna. Suojaiset lahdet ovat yöpakkasista jäätyneet.


Meri oli tämän näköinen. +1° ja länsi 3.

13.12.2015

Selityksiä...

Hei, kävin tänään melomassa! Viimeksi kävin kuukausi sitten. Viime aikojen tilastot näyttävät huonolta: Lokakuu 54km ja kaksi koskipäivää. Marraskuu 14km ja yksi koskipäivä. Joulukuussa olen nyt kerran käynyt merellä. Syyt: Pimeä tulee aikaisin. Paljon töitä. Viikonloppujen huono sää. Aikido -niminen uusi harrastus, jonka aloitin syyskuussa.
Oli hauskaa meloa pitkästä aikaa. Tuntuma oli kyllä hyvin pitkälti kateissa. Kajakki tuntui kiikkerältä, ja muutenkin vähän kankeanpuoleista toimintaa. Mutta tuo vetten päällä lilluminen on vaan jotenkin mieleistä hommaa.

13.12.2015. Vasemmalla näkyy yhteysalus Otava ja oikealla jokin laiva redillä.

14.11.2015

Rockpoolit Valkjärvellä

14.11.2015 kävimme Arjan kanssa koemelomassa Welhonpesän kajakkeja. Erityisesti Rockpoolit kiinnostivat. Minua Alaw, ja Arjaa Isel ja Alaw bach. Kiitokset Welhonpesälle! Hienoa, että koemelonta on mahdollista.
Tuntumia Alaw:ista: Ergonomia on kohdillaan. Ainakin mitä nyt lyhyellä pyrähdyksellä pystyi toteamaan. Etukansi on korkea, polville on tilaa. Käsien ja melan liikkeitä etukansi ei rajoita niin paljon kuin voisi kuvitella. Mutta aivan matalaa melontatekniikkaa ei pysty käyttämään.
Ketterämpi kuin Etain, jos ollaan paikallaan. Liikkeessä kunnon kallistusta käyttäen saan Etainin kääntymään jyrkemmin kuin Alaw:in.
Erinomainen kajakki. Tekisi mieli ostaa. Mutta katsotaan nyt...

Valkjärven eteläpään vene- ja uimaranta. Edessä Alaw. Takana Isel.

Alaw.

Alaw bach.

Keli oli hieno. Paitsi että kunnon tuulella paateista olisi saanut paremman tuntuman.

8.11.2015

Selfiekeppi

7.11.2015. Tuntuu, että liian harvoin pääsen melomaan. Töitä on melkein joka päivä, viikonloppuja myöten. Pimeälläkin tietysti voisi meloa.
Eilen lauantaina kävin Welhonpesässä katselemassa Rockpool:in kajakkeja. Erityisesti Alaw kiinnosti. Erona muihin saman kategorian kajakkeihin, siinä on levyjalkatuki ja polville todella hyvin tilaa. Hyvät polvitilat sitten aiheuttavat poikkeuksellisen korkean etukannen. Joka taas saattaa pitemmän päälle alkaa häiritä kannen yläpuolisia toimintoja ja liikkeitä. Tai sitten ei. Se pitäisi saada kunnon pitkäaikaiseen koemelontaan ennen ostopäätöksen tekoa. Toistaiseksi päätin pysyä Etain:issa, joka ei ole ollenkaan huono kajakki sekään. Säästyneet rahat voi tuhlata esimerkiksi asuntolainan maksamiseen, hammaslääkäriin tms. turhuuteen.

Sunnuntaina töiden välissä ehdin käymään vesillä sen verran, ettei totuus unohtunut. Lämpöä oli 7 astetta, tuuli 3-5 etelästä. Meloin anorakissa, koska siinä on kuivapukuun verrattuna parempi liikkuvuus. Enkä viitsi kuivapukua kuluttaa, jos keli on näin hyvä. Se oli kyllä ruumassa mukana vaihtovaatekerran kera. Anorakin alla oli ohut urheilukerrasto ja ohuehko fleecekerrasto. Hyvin tarkeni, ja sai piponkin ottaa välillä pois kun alkoi hikoiluttaa.

Selfiekeppi oli onneksi mukana.

Pidin kahvitauon Lehmänsalmessa.

Hienoja vihreän sävyjä, joita kamera ei tietenkään kunnolla tallenna.

Lehmäsaaren eteläpäähän tuli loivasti mataloituvaan rantaan maininkia, joka murtui jotenkuten surffattaviksi aalloiksi. Varsinkin peräsurffia oli hauska taas harjoitella.

2.11.2015

Silakat, 1500km ja Kultaan stoppari

25.10.2015. Pilvistä ja tuulista. Tuuli etelästä 6-7m/s. Lämpötila 9 astetta. Lähdin vääntämään nappivastaiseen. Takaisin pääsisi sitten surffailemalla. Nappivastaisessa sattui olemaan Silakkasaaret. Sinne kahville ja voileivälle. Ilma oli aika vilakka. Ei huvittanut jäädä saarta katselemaan. Tauon aikana tuuli vähän koveni. Paluumatkassa ei kauan kestänyt.




31.10.2015. Kiersin Hirssaaren. 1500km tuli täyteen tällä lenkillä, jos laskee koko vuodelta. Jos laskee vain lokakuulta, niin lukema on 54.

1.11.2015. Neljän porukalla Kultaalle. Spinnit onnistuivat myös Kultaan stopparissa, joka on vähän isompi kuin Ruhankosken vastaava. Parhaiten pyörähdys onnistui, kun sen teki mahdollisimman rentona ja vartalolla isosti painopistettä siirtelemällä. Jopa lähes löysyyten asti rentona hälläväliä-tyylillä. Laulaminen myös auttoi. Jos ajattelin liikaa itse tekemistä, niin oli vaikeampaa.
Pekkakin sai onnistuneita suorituksia, vaikka videolla pyörähdys ei ihan onnistunut.

24.10.2015

27 päivää

Melkein kuukausi meni, etten käynyt merellä melomassa ollenkaan. Arkisin on töiden jälkeen pimeää, viikonloppuisinkin on usein ollut töitä, pientä flunssaa, jne. Selityksiä löytyy. Olen sentään koskessa käynyt 4 kertaa ja pooloakin on pelattu. Lauantaina 24.10. 2015 oli vihdoin hyvä päivä huuhdella pölyjä Etain:ista.
Vajalla oli kymmenen aikaan kolme muuta melojaa lähdössä "sinne minne keula osoittaa". Tuppauduin mukaan. Kävimme kiertämässä Kuutsalon. 21km. Tauko Karhusaaren lounaispäässä. Monella kesämökillä häärättiin paikkoja talvikuntoon
Lämpöä +7°C, tuuli jostain pohjoisen suunnalta 4 m/s. Pilvistä. Paluumatkan vastatuulessa otin melarukkaset käyttöön. Melomattomuuden huomasi. Loppumatkasta alkoi väsymys hieman painaa. Aika noloa. Vain reilu parikymppiä hyvissä olosuhteissa, ja äijä alkaa hyytymään. Pitää skarpata.

Karhusaaren lounaissivu. Hyvä taukopaikka, ja vaikka leiripaikkakin.

12.10.2015

Temppu

Sunnuntaina 11.10.2015 KoMe:n koskiryhmä oli Pernoonkoskilla. Sen päivän suosikkipaikka oli Ruhankoski. Siellä oli sopivan pientä stopparia ja aaltoa. Torminvirta näytti vähävetiseltä ja kiviseltä. Ei huvittanut jäädä sinne yrittämään surffia, tai edes laskemaan läpi. Porukka jäi sinne seisoskelemaan ja jauhamaan laskulinjoista. Ei kiinnostanut. Lähdin Ruhankosken stoppariin treenaamaan. Sain puolisen tuntia harjoitella rauhassa. Vihdoin oivalsin, miten saan tehtyä 360° vaakakäännöksen tipahtamatta surffista. Tuli hyvä mieli ja onnistumisen elämys! Allstar oli hyvä hankinta. Pidemmällä paatilla olisi tämäkin jäänyt ehkä tekemättä. Vuoden paras koskipäivä, ainakin tähän asti!

Ruhankoski. Kallion vieressä, missä vihreä kajakki on, oli matala stoppari, jossa pystyi vähän temppuilemaan. Lähempänä kameraa oli myös surffattavia ja vauhdikkaampia aaltoja.

11.10.2015

Kanoottipooloa

Kotkan Melojat ry:llä on menestyksekäs kanoottipoolohistoria. Nykyään poolotoiminta on hiipunut. Moneen vuoteen ei ole palloihin koskettukaan. Pari viikkoa sitten eräs vanha peluri veti kiinnostuneille kevyen lajiin tutustumisen. Innostus virisi, ja nyt olemme jo kaksi kertaa pelanneet. Ensi kesänä leikkimielinen kuntopoolo otetaan varmasti ohjelmistoon. On nimittäin sen verran hauskaa hommaa!
Maaleina olemme käyttäneet kahta poijua. Ne on viritetty noin 1,5 metrin päähän toisistaan. Maali tehdään heittämällä pallo poijujen välistä. Tai kuljettamalla palloa kädessä pitäen, mutta pallo kädessä on huono meloa. Kontaktia saa ottaa. Pallollisen pelaajan saa kaataa kädellä tönäisemällä tai kajakilla törmäämällä, mutta ei mielellään suoraan kylkiluihin. Kajakkeina käytimme vanhoja poolokajakkeja sekä vähän pidempiä koskareita.

Toisin kuin missään muussa kokeilemassani melontalajissa, poolossa on räjähtävä spurttinopeus erittäin tärkeää. Pallolle pitää ehtiä ennen vastustajaa. Tarvitaan myös hyvää heittokättä maalintekoon ja syöttämiseen, pelisilmää ja hyviä kajakinkäsittelytaitoja. Sekä rautaista kuntoa. Poolon pelaaminen on rankkaa puuhaa.

Pe 9.10.2015. Erätauolla oli aikaa ottaa kuva.

8.10.2015

Näpit jäässä Siikakoskella

8.10.2015. Päätimme erään Matti Hamppuköyden (nimi muutettu) kanssa lähteä vajalta melomaan jokea ylöspäin, ehkä Koivukoskelle asti. Ei mennyt kauaakaan, kun olimme molemmat sitä mieltä, että täysin järjetöntä hommaa. Hitaimmat mahdolliset paatit, ja niillä piti päästä vastavirtaan viisi kilometriä. No, jatkoimme silti. Ylös mennessä joutui kantamaan monta kertaa. Koivukoskelle asti emme viitsineet mennä. Kannoimme Siikakosken ylös, ja siitä lähdimme alamäkeen takaisin päin. Hyviä leikkipaikkoja ei löytynyt. Kokonkoskessa oli aalto, jossa pystyi surffaamaan. Mutta siihen pääsi vain yläkautta. Kun kerran siitä tipahdimme, niin jatkoimme matkaa. Ilta alkoi hämärtyä. Ilma kylmeni, ja sormet alkoivat olla aika jäässä loppumatkasta. Minulla oli sentään kuivapuku. Hamppiksella oli märkäpuku, eikä käynyt kateeksi.
Joessa on vesi vähissä, ja kiviä oli paljon. Alas laskiessa niitä sai väistellä ihan tosissaan.

Minun uusi Jackson.


Siikakoski ylhäältä päin.

5.10.2015

Kultaankoski ja uusi paatti

4.10.2015. KoMe:n porukkaa Kultaankoskella. Itselläni tämä jäi viikon ainoaksi melonnaksi. Minulla oli Kultaalla kokeilussa Jacksonin Allstar, varmaankin 2008 mallia. Ostin sen sitten itselleni, kun hintakin oli niin kohtuullinen. Istuma-asento siinä on tiukka, mutta mahdun siellä kuitenkin jotenkuten mukavasti olemaan. Toisin kuin monessa muussa koeistumassani koskarissa. Yllättäen Allstarilla oli helpompi surffailla tuossa Kultaan stopparissa (vai mikä toi nyt on) kuin Acrobatilla.
Surffailu koskissa on ihan hauskaa, mutta Kymijoen kosket on nopeasti loppuun surffailtu. Saa nähdä, innostunko opettelemaan uusia temppuja vai jääkö koskimelontaharrastus pikku hiljaa pois. Meri karuudessaan ja vaativuudessaan houkuttelee enemmän. Melonta koskissa on vähän tuollaista huoletonta leikkimistä. Ei väliä miten tunaroit. Kosken jälkeen on aina suvanto ja rannat lähellä. Ei sillä, että siinä mitään vikaa olisi. Huoleton leikkiminen on usein ihan paikallaan. Mutta meri on meri.



Kultaankosken hauska stoppari.

Sama ylhäältä päin kuvattuna.

28.9.2015

Ahvionkoski

27.9.2015. Viisi Kotkan Melojaa lähti Ahvionkoskelle sunnuntaina aamupäivällä. Siellä oli samaan aikaan jokin Helsinkiläisten inkkarikoskimelontakurssi.
Pekan kanssa löysimme hauskan stopparin (vai mikä toi nyt on, ei ole koskiterminologia vielä hallussa) jossa pystyi tekemään luupin (vai mikä se nyt on...). Kuitenkin sellainen liike, jossa kajakki menee keulan ja perän kautta ympäri. Tämän stopparin lisäksi koskessa ei ollut oikein mitään muita hauskoja paikkoja.











27.9.2015

Majakkaluoto

26.9.2015. Rento lauantai-aamu. Ensimmäinen vapaapäivä kolmeen viikkoon. Oli aika luksusta nukkua melkein kahdeksaan asti, ja ilman kiirettä lähteä melontalenkille. Kiersin Viikarin, Rankin ja Lehmäsaaren. Tauon pidin Rankin eteläpäässä olevalla "majakkaluodolla". Jotenkin tämänkaltaiset pienet, karut ja hankalasti rantauduttavat luodot vetävät puoleensa.






Paras rantautumispaikka, jonka löysin tällä vedenkorkeudella. Vesirajassa on aivan helvetillisen liukasta, mutta sen verran röpelöistä, että sai tarpeeksi pitoa jalalle tai kädelle.

21.9.2015

Kypärä ja kuivapuku

Perjantai 18.9.2015: Tuulta luonaasta 9-12. Illalla löytyi hyvää syvän veden surffia laivaväylältä. Sain pari hyvää sarjaa, jossa pääsi edellisen aallon jälkeen saman tien toisen, kolmannen ja neljännen kyytiin. Lopuksi leikin Mansikkalahden uimarannan edustalla uimareita väistellen. Syksy on tullut, ja mikäs sen hauskempaa!

Lauantai 19.9.2015: Aamupäivällä tuuli oli 9-10, ehkä enemmän SWW kuin SW, eli vähän eri kuin perjantaina. Tuulen muodostamat vaahtoraidat olivat eri kulmassa kuin aallot. Ei syvän veden surffia. Aallot olisivat siihen ok, mutta eri kulmassa puhaltava tuuli painaa niin voimakkasti kajakkia sivuttain, että ei mitään mahdollisuutta. Ainakaan minun kyvyillä. Mutta ei hätää. Vedenkorkeus oli normaali, joten todennäköisesti "pelipaikalla" olisi aallonmurtoa. Niin kuin olikin. Tämä "pelipaikka" on syvän veden ympäröimä matalampi kohta, joka synnyttää hauskaa aallonmurtoa matalalla tai normaalilla vedenkorkeudella. Nyt siinä oli suurimmillaan noin metrin korkuista aallonmurtoa.
Ensin peräsurffiin, kääntyi vahingossa sivusurffiin, ja sain vielä käännettyä etusurffiin. Isoimpien aaltojen murtumiskuohut kestivät niin kauan, että tuollainen kuvio oli mahdollinen. Pari kertaa se onnistui. Kerran menin nurin, ja siitä tietää, että aalto on tarpeeksi iso. Ei ollut ainakaan tylsää! Kaatuessa oikea polvi lipsahti laidan alta pois. Käsillä piti ottaa kajakista kiinni, korjata asento, ja sitten vasta kääntää itsensä oikein päin. Etain:issa on kyllä hyvät ja pitävät polvituet, mutta ne olivat olohuoneen hyllyssä. Pitää muistaa ruuvata ne takaisin kiinni ennen seuraavaa leikkimiskertaa.



Sunnuntai 20.9.2015. Seurassamme on virinnyt koskimelontainnostus. 4-6:n aloittelevan koskimelojan innokas porukka on käynyt koskessa viikoittain. Tänään olimme Kultaalla. Sieltä löytyi todella hauskoja surffattavia aaltoja, joihin pääsi helposti ilman kajakin kantamisia. Merellä on kolissut ennenkin, mutta nyt sai kypärä ensimmäisen koskipohjakosketuksen.
Koskimelonta on hauskaa! Jopa koukuttavaa. Suunniteltiin jo ensi viikonlopuksi Ahvionkoskelle menoa. Alla pari videota Kultaalta.Videot kuvasi Timo. 
Rankka, mutta aivan loistava melontaviikonloppu. Kypärää ja kuivapukua tarvittiin joka päivä.


15.9.2015

Koskikohellusta ja rappioromantiikkaa

Paljon on viimeaikoina melottu. Juttua ei ole oikein irronnut. Eikä kuviakaan ole tullut otettua. Mainitsemisen arvoinen juttu on ainakin sunnuntainen koskikeikka. Lähdimme viiden hengen sekalaisella KoMe:n porukalla Pernoonkoskille. Hauskaa oli! Sielläkin keskityin melomiseen, enkä ottanut kameraa edes mukaan. Torminvirrassa sai kaatuilla koko rahan edestä. Alla video (Timon kuvaama, kiitos vaan!) yhdestä laskustani.
Olin juuri vaihtanut kajakkia, Idaho vaihtui Acro-bat:iin. Idaholla pysyin keskimäärin 2 sekuntia kauemmin tuossa Torminvirran kakkosaallossa. Acrobat tekee äkkinäisempiä liikkeitä ja vaatii totuttelua. Mutta on hauskempi. Eskimot toimivat hyvin. Minun vakioeskimo, joka on jotakin stormrollin ja c-to-c:n väliltä, ei aina noussut Torminvirran pyörteissä. Mutta pomminvarmalla taaksepäin nojatulla eskimolla pääsin aina helposti ylös.
Pitäisi päästä useammin kunnon koskeen harjoittelemaan. Logistiikkaongelma vaan on paha, koska en omista autoa. Onneksi on autoilevia melontakavereita, joiden kyydissä pääsee silloin tällöin hyville pelipaikoille.



Maanantaina kävin iltalenkillä. Hallan saaren länsirannalta löytyi mielenkiintoinen laivanhylky. Valo oli juuri sopiva tällaiseen kuvaukseen.






10.9.2015

Koivuluoto

5.9.2015.
Aamulla olikin aika hyvä sää. Ei sateesta tietoakaan. Kevyttä tuulta. Koivuluoto muodostui päivän tavoitteeksi, mutta ei suorinta reittiä. Meloin Tammion ja Kukion itäpuolelta Ulko-Tammion itälahteen tauolle. Tuuli koveni Kukion ja U-T:n välillä. Sadekuuroja. Tuuli oli pahimmillaan noin 10m/s S-SW. Jälkiviisaana voisi todeta, että olisi kannattanut odottaa pari tuntia tuulen laantumista, ja lähteä sitten vasta Ulko-Tammiosta Koivuluotoa kohti. Eipä tullut odotettua. Aallot olivat ihan hauskoja, mutta tuuli oli sivuvastainen eikä siitä ollut paljon iloa.
Aurinkolaseista taas oli iloa, vaikkei aurinko paistanut. Ei tarvinnut turhaan siristellä pärskeiden vuoksi.
Koivuluodossa näkyi illalla hieno valoshow. Aurinko paistoi matalalta ja värjäsi taivasta.
Sunnuntaina meloin suorinta reittiä kotiin hyvässä säässä.

Sateen kastelemia kallioita Koivuluodossa.



Länsirantaa.




Tämän viikonloppuretken reitti.