Muinaistulet

25.8. - 27.8.2017.
Pitkän retken päivitykset jatkuvat ensi viikolla. Laitetaan tähän väliin tämmöinen heti tuoreeltaan.
Melontaseuran porukkaa oli lähdössä Pyhtään Kaunissaareen Muinaistulet -tapahtumaan. Taitaa olla jo jonkinlainen perinne, että sinne mennään. Ei mikään seuran toimintasuunnitelmaan merkitty retki, vaan ihan muuten vaan. 
Lähtöajaksi oli porukan kesken sovittu lauantai-aamu. Minä meloin paikalle jo perjantai-iltana töiden jälkeen. Syynä parempi melontakeli, perjantaina satoi vettä ja oli vain kevyttä vastatuulta. Lauantaina tuulta oli sitten enenmmän. Melon mieluummin vesisateessa kuin vastatuuleen.
Muutenkin tuntui hyvältä olla yksi yö enemmän retkiolosuhteissa. Siihen on niin tottunut äskeisen kolmen viikon retken jälkeen. 

Kova tuuli oli vähentänyt lähtijöiden määrää. Lopulta meloen saapui 3 ja yhteysaluksella 2 KoMe:laista.

Syksyn tuntua ilmassa. Selkeästi kesä alkaa olla ohi. Ilmat ovat kylmentyneet. Merivesi on lämpöisempää kuin ilma. Vaatetta olisi voinut ottaa vähän enemmän. Kesävarustus alkaa olla liian kevyttä.

Hieno reissu. Kiva retkeillä joskus porukassakin. 

Yhteysalus. Myös huviveneitä kulki saarta kohti lähes jatkuvana virtana. Perjaintaina olin saaressa joskus klo 20 aikoihin. Teltta pystyyn, sapuskaa ja nukkumaan. 

Lauantaina kävin saaren pohjoispäässä kasvikirjojen kanssa. Rannoilta löytyi ainakin merisinappi, tahmavillakko, merinätkelmä, punakoiso, merikaura, peltopillike, keto-orvokki, hierakoita ja pujoa. Kylällä oli puutarhamaiset olosuhteet, ja kasvit sen mukaiset. 

Lauantain sää oli epävakainen. 

Tarppi piti virittää matalaksi tuulen takia. 

Lauantai-illalta ei paljon kuvia ole. Käytiin ravintolassa syömässä muinaistulibuffet ja juomassa muutamat minttukaakaot. Sitten takaisin leiripaikalle, nuotio pystyyn ja ilotulituksen jälkeen nukkumaan.

Sunnuntaina paluumatkalla koukattiin pikarikivensalmen kautta. Ja tuli kiivettyä itse kiven päälle. Eikä edes tullut uimareissua.

Pari maltillisempaa ja fiksumpaa melojaa jäi alas huolehtimaan kajakeista. Kiven koon tajuaa kunnolla vasta sen päältä.

Vielä lounastauko ennen paluuta vajalle.

Retkeilykauden avaus

Lämpöasteet ja aurinko ovat toivottavia asioita varhain keväällä retkeillessä. Puhetta oli, että lähtisimme jo perjantaina, ja olisimme kolme yötä retkellä. Keli ei nyt sallinut sitä suunnitelmaa. Sunnuntaiksi ja maanantaiksi oli luvassa parempaa. Joten lähdimme sitten sunnuntaina Pasin kanssa yhden yön retkelle. Kohteeksi valikoitui Ristisaari. Ehdolla olivat myös Kotkan edustan lähisaaret. Mutta ei kehdannut ruveta nössöilemään heti alkukaudesta. Se olisi saattanut heijastua koko kauden suorituksiin...
Taatusti en ole ennen maaliskuussa tehnyt yön kestäviä melontaretkiä. Muistaakseni joskus olen huhtikuun lopulla retkeillyt. 

Meno 20km ja paluu 18km. Minä mittaan matkat jälkikäteen retkikartta.fi -sivustolta. Suunnilleen tuolla tarkkuudella viivoja vetelemällä kuin kuvassakin. Saan silti hyvin tarkasti samat lukemat  kuin Pasi sai träkkeristään. Eroa oli vain noin 100-200m, siten että Pasilla oli enemmän.

Sunnuntaina lähdimme Mansikkalahdesta klo 10.30. Tuulta SW 3-6 ja utua. Näkyvyys oli 4-8km. Aurinko paistoi udun yläpuolella. Pidimme tauon Vehkaluodon eteläkärjessä. Siitä meloimme suoraan Kaunissaaren kylänlahteen. Jokseenkin tylsä selän ylitys. Nappivastainen tuuli hidasti menoa. Minun vitsitkään ei oikein uponneet Pasiin.
"Mikä on pallomainen meloja?" "öö...en tiedä." "Meloja, joka näyttää melojalta joka suunnasta tarkasteltuna". Itseäni tuo nauratti ihan älyttömästi. Selän ylityksillä juttujen taso laskee ennenstäänkin aika alhaisesta tasosta. Varmaan liian vähän virikkeitä, tai jotain vastaavaa.
Kylällä pidimme toisen tauon. Vastatuulimelonta vaatii taukoja. Rantautuminen taas vaati melomista jääsohjon läpi. Sohjossa kajakin käänteleminen on hankalaa.
Kylältä oli vielä 3,5km Ristisaareen. Matkalla tuli tuttu meloja vastaan. Hänellä on mökki Kaunissaaressa, ja oli päivämelonnalla.

Saaressa normisettiä. Teltat pystyyn, saarikävelyä,  makkaranpaistoa oluen kera, tähtien tuijottelua. Linnunrata ei näkynyt täydessä loistossaan. Siitä syytän utua, jota on meren ja saarten yllä. Lintumiehiä ei näkynyt, mikä vähän yllätti. Toisaalta ei kovin paljon näkynyt lintujakaan.Telkkiä, joutsenia, lokkeja ja pari haahkaa.
Pakkasta ei oltu ennustettu, mutta pimeän tultua kajakin kansi meni riitteeseen ja hanki alkoi kimmeltää. Uusi untuvamakuupussi pääsi ensitestiin.

Ompas sulla erikoisen mallinen viskipullo... Ei kai kukaan nyt mitään linnunpönttöjä kajakkiin pakkaa?

Rantautuminen Vehkaluotoon. Utua ilmassa. Reilun kahden kilometrin päässä oleva Viikarinsaari erottui hämyisenä. Taukopaikka oli hyvä. Siihen osui aurinko, mutta ei tuuli. Paljas kallio oli lämmin.

Tauko nro 2 Kaunissaaren kylällä.

Hiljaista, mutta ei täysin kuollutta. Joitain ihmisiä oli keittorakennuksen edustalla päivää paistattelemassa ja siideriä juomassa.

Ristisaari näkyy aallonmurtajan välistä.

Olihan se mukava rantautua, kun saareen oli tehty seuran tunnukset. Lumihankea pitkin oli helppo vetää kajakki telttapaikan luo.

Puuvaraston ympäristössä ei ollut lunta. Lapiokin oli mukana, jos olisi pitänyt kaivaa telttapaikka. Tällaisia sulia kohtia löytyi aika paljon ympäri saarta.  Kuvassa Pasin Fjällräven. Olen siitä vain lievästi kateellinen, koska itse havittelen Hillebergiä. Mutta ehkä vasta vuodeksi 2017.

Länsirannan kalliot olivat sulaneet hyvin.

Kaunissaari ja Kalliokari

Perjantai 28.8.2015.
Sataa ja tuulee. Vahdin rannikkoasemien tuulilukemia. Klo 15 pitäisi ennusteen mukaan tuulen moinata hetkeksi. Yritän ajoittaa melomaan lähdön siihen ikkunaan.
KoMe:n epävirallinen meriretki Kaunissaaren muinaistulille on viikonloppuna. Ajattelin lähteä jo päivää aiemmin kuin muut. Ei ole kotona muutakaan tekemistä. Edellisen pitkän reissun aikana on niin tottunut tarkkailemaan aaltoja ja tuulta, ja olemaan siellä seassa, että kaupunkielämä ahdistaa. Tuntuu, että jotain puuttuu. Haluan takaisin aaltoihin.
Sitä paitsi, olen nyt taas tottunut nukkumaan teltassa. Kotona sängyssä en saanut nukuttua kovin hyvin.
Nyt näyttää Kotka Rankki 11m/s. Orrengrund 12m/s. Emäsalo ja Harmaja 4-5m/s. Varmaan parin tunnin päästä lännessä oleva tyynempi sää on Kotkassa. En kaikesta huolimatta viitsisi lähteä takomaan yli kympin sivuvastaiseen.
Tunnin päästä: Orre tippui neljään metriin. Äkkiä kamat selkään ja vajalle. Vajalle saapuessa on meri täynnä vaahtopäitä. Pakkailin kajakkia, ja sillä aikaa tuuli oli heikentynyt. Vastatuulta oli vieläkin 4-7m/s, mutta se on vielä ihan rennosti melottavissa.
Saavuin Kaunissaareen, ja melkein saman tien saapui pari tuttua melojaa. Olivat katsoneet saman tuuli-ikkunan, ja lähteneet Keihässalmesta.
Kaksi yötä siis tuli vietettyä Kaunissaaressa. Välipäivänä kävin tsekkaamassa läheisin Kalliokarin, sekä pariin otteeseen surffailin lähivesillä. Tuulta oli W-SW 6-9m/s. Kaunissaaren ja Ristisaaren välillä kulkee hiekkaharju, joka muodostaa pari pitkää saarta. Niiden välillä on matalaa vettä, jossa aalto murtuu. Ei ollut ihan Cornwallin veroista surffia, mutta jotain kuitenkin. Pientä kivaa.
Jaa, ne ilotulitukset. Heräsin teltassa paukkeeseen. En mennyt katsomaan. Vedin makuupussia pään ylle ja toivoin, että lopettakaa **ttu jo, saisi nukkua rauhassa.

Rantautuminen kalliokariin oli haasteellinen.

Merikotkalta jäi ateria kesken, kun pelästytin sen pois.

Ristisaari näkyy horisontissa.

Kalliokari.

Vanhaa maininkia löi rantaan.

La-iltana saimme kolme paattia lisää retkivahvuuteen.

Kaunissaari

3.10.2013. Kaunissaaren pohjoispään hiekkaranta. Taas vain päiväretkellä.

Kaunissaari

31.8.2013 meloimme Kaunissaareen Muinaistulille. Yhtään tulta en nähnyt, vain hienon ilotulituksen. Kuva on Pitkäniemestä, johon taktisista syistä leiriydyimme.

Kahvilan ikkunasta on huippunäköala länteen. Kahvilasta sai ihan kohtuullisia pizzoja.

Näkymä tulenjohtotornista etelään.

Tulenjohtotorni.

Ilotulitus ammuttiin tuosta proomusta.

Galleria Mari.

Yksinäinen Saarnipuu

23.6.2013. Sumun läpi Lopista Kaunissaaren pohjoispäähän. Ihmettelin pitkän aikaa, että onpas ihmeellisen näköisiä sumupilviä. Se olikin Kaunissaari.

Kaunissaaren pohjoispään sektoriloisto ja tutkamasto. Aurinko paistoi matalan sumupilven läpi.

Meloin rantaa pitkin Kaunissaaren kylälle. Kävin kaupassa ja otin vähän vettä.

Suurikari heti Kaunissaaren eteläpuolella. Tarinan mukaan tämä on se Yksinäinen Saarnipuu, josta Juha Vainio teki laulun.

Oikeasti se on pihlajapuu.

Juhannusretki

Melontaretki 19.6. - 24.6.2013. Viisi yötä, 132 kilometriä. Yöpymissaaret merkitty karttaan. Kävin toki monessa muussakin  reitille "sattuneessa" saaressa.

Lähtö 19.6. Pakkausta vaille valmista. Suurimman osan vedestä otin Kaunissaaresta.

Halo Kaunissaarenselällä. Ristisaari horisontissa. Aurinko peittyi yhä enemmän pilviharsoon ja pieneen vastatuuleen oli ohuessa paidassa aika kylmä meloa.

Kahvitauko Kaunissaaren kylällä. Otin lisää vettä ja ostin kaupasta eskimojäätelön. Olin näköjään melonut keulaluukku auki koko alkumatkan. Onneksi vastatuulta oli vain 3 m/s. Ei tullut vettä sisään.

Ristisaari

Sunnuntai 26.8.2012

Lähtö Kaunissaaren Pitkästä niemestä.

Ristisaari ja Suurikari edessä.

Ristisaaren länsirantaa, Majakallio.

Hiidenkirnu. 2 metriä syvä.

Lampaat olivat kätevästi keittokatoksen luona.

Kajakit Ristisaaressa.

Kakonelli ja Suursaari.