Morgonlandet

Keskiviikko-torstai 16-17.8.2017.

Illalla saavuin Morgonlandetiin. Ei hitto, siellä oli jokin mökki. Kiersin saaren toiselle puolelle.  Ajattelin, että siellä voisi olla lähellä rantaa hyvää mäntymetsää, johon olisi hyvä pystyttää teltta. No ei ollut. Metsä oli läpitunkematonta pusikkoa. Sitä paitsi tähän tuuleekin, ja rantautuminen oli haastavaa murtuvien aaltojen takia. 
Sain teltan pystyyn pusikon reunaan kalliolle. Ja myös tarpin viritettyä, koska sadetta oli tulossa. 

Myöhemmin saarikierroksella huomasin, että se mökki onkin autiotupa, ja siinä oli suojainen lahti johon olisi ollut hyvä rantautua. Harkitsin vakavasti leirin ja kajakin siirtämistä mökille. En sitten jaksanut kuitenkaan. 

Olin vähän etuajassa. Hangossa pitäisi olla vasta pe 18. päivä. Vietin Morgonlandetissa kaksi yötä. 

Kasvit: Kumina, merirannikki, rantayrtti, kurjenjalka, pikkulimaska, kalliokielo. 

Keskiviikon melontamatka. 26km. 

Kumina. Carum carvi.

Merirannikki. Glaux maritima.

Rantayrtti. Lycopus europaeus.

Kurjenjalka. Comarum palustre. Matala kasvi etualalla.

Kalliokielo. Polygonatum odoratum. 

Pikkulimaska. Lemna minor. 

Hommanskär - Stora Svartö

4.8.2017.
Aamulla satoi. Mutta oli myötätuuli. Vesisade=kaakkoistuuli. Ei vesisadetta=lounaistuuli. 
Pakkasin kajakin tarpin alla, jolloin leirivarusteet sai suurin piirtein kuivina kajakkiin. Teltta oli märkä, mutta pakkauspussi piti veden sisäpuolella. 
Meloessa laitoin normaalin anorakin päälle ns. myrskyanorakin, ja pysyin kohtalaisen kuivana koko matkan. En noussut maihin kuin vasta Porkkalan kaupalla. 
Meriveden lämpötilassa oli selkeä ero suojaisten salmien ja avoimien paikkojen välillä. Niin kylmää joka tapauksessa, että ei mitään mahdollisuutta päästä talviturkista eroon.
Illalla aurinko oli erityisen tervetullut sadepäivän jälkeen.

Päivän melonta oli 20km. Hommanskäristä Porkkalaan, ja vähän takaisin päin Stora Svartö:ön.

Sateinen ja harmaa aamu. Mutta myötätuuli!

Oli pakko ottaa tyrskylähtö ja liukuen kalliota pitkin veteen. Ei siinä muuta, mutta evä jää tällöin jumiin. Siinä on jokin rakenteellinen vika. Kun kajakin saa veteen, evä pitää käsin alakautta ottaa pari senttiä alas. Sitten se toimii ihan hyvin vivun välityksellä. 

Onkohan tässä salmessa nyt varmasti riittävästi kummeleita? 

Porkkalan satama.

Kauppa ja kahvilarakennus. Kävin pitkästä aikaa ihan pöytäkahvilla. Kaupasta olutta, makkaraa, leipää,  banaaneja ja sekalaisia juttuja. Juomavettä sai myös täältä. 

Kauppareissun jälkeen piti etsiä leiripaikka jostakin Porkkalan niemen kärjen tietämiltä. Kauppareissun aikana sade alkoi vähitellen loppua ja muuttua kuuromaiseksi. Ja samalla tuuli kääntyi normaaliksi eli lounaaseen. Tiedossa oli Stora Svartö niminen kunnan retkeilysaari. Kuvassa näkyy ilmeisesti Rönnskärin tunnusmajakka. En ole varma, jokin sellainen...

Stora Svartö. Aikaa oli kerrankin. Nuohosin koko saaren, tarkoituksena löytää mahdollisimman rauhallinen, tuulensuojainen ja aurinkoinen leiripaikka. Löytyi. Saaressa oli myös isot venelaiturit ja poijut veneilijöitä varten. En mennyt lähellekään. Oli yksi kotkalainenkin moottorivene.

Olen edelleen Suomen etelärannikon roskisvyöhykkeellä. 

Olen kokenut ahaa-elämyksen tarpin virittämisessä. Säästän 80% narujen kanssa säätämisestä kun laitan melan keskelle pystyyyn. Ei jää vesi pussittamaan tarpin päälle. Vaatii kyllä aika tyynen paikan, mutta leiripaikat ovat lähes aina suojan puolella.

Oli aika kuivatella kamoja ja ottaa rennosti riippukeinossa.

Saaressa oli tulentekokielto muualla kuin osoitetuilla nuotiopaikoilla. 

Torra Lövö - Hommanskär

3.8.2017. 
Hitto, missasin taas radion merisääennusteen. Tilasin tekstiviestinä. Illaksi tyyntyy, joten otan alkupäivän loman kannalta. Muuten keli on aurinkoinen ja lämmin.
Katselin itään päin ja mietin.  Nyt alan olla niin kaukana, että tulevat paikat ovat oikeasti uusia.  Jee!

Helsinki jossain tuolla, idässä. 

Kesäloma = riippukeino+kirja. Kirja on nimeltään Jään muisti. Se on dekkari, joka sijoittuu kanadan Ellesmeren saarelle 75 asteen leveyksille, ja kuvaa alkuperäisväestöä. 

Neljä kuvaa aiheena purjehdus. 

Rysäkari. Taas paljon purjeita horisontissa. 

Ihmisen tekemä kalliopiirros.

Luonnon tekemä kalliopiirros.

Illalla tuuli oli vähän tyyntynyt. Klo 18.10 olin vesillä ja liikkeessä. Suuntana Stora Brändö, joka kartan mukaan on jonkin sortin yleinen saari. Vähän ennen sitä tuli hyvännäköinen saari vastaan. Hommanskär, kun jälkikäteen jostain selvitin nimen. Ajattelin, että Stora Brändöstä ei ole tietoa onko hyvä vai paha paikka, ja tämä Hommanskär näyttää hyvältä, joten jäin tähän. Todennäköisyys sanoo, että tämä on parempi paikka. 

Tänään 12km. Ei paljon, tuulet syynä. Mutta matka etenee silti, ei ole kiirettä. 

Hommanskärin ranta.  

Huomenna sataa. Joten tarppi puuhun ja paatti sen alle. On luksusta kun kajakin saa aivan teltan viereen. Kantaminen on ikävää hommaa. Sateen myötä tulee taas kaakkoistuuli, joten haluan hyödyntää sen ja lähteä aamulla aikaisin liikkeelle. Sateella on hauskempi meloa kuin kärvistellä teltassa.

Onas - Sipoon Kaunissaari

1.8.2017.
Aamulla hyvä sää. Aurinkoa ja kevyttä tuulta. Mietin herätessäni, että voisi olla järkevää lähteä saman tien liikkeelle, ennen kuin tuuli yltyy. Se on nimittäin yltymässä. Päiväksi/iltapäiväksi ennustettiin 10m/s lounaistuulta. Ja hitot. Minä huilaan nyt. Kesäloma jne. Katsotaan illemmalla miltä keli näyttää. 

Löydetyt kasvit: Metsämaitikka, leveäosmankäämi, pietaryrtti, kultapiisku, ruohokanukka, karhunköynnös, maariankämmekkä, keltamaksaruoho. Ja pari mitä en tunnistanut.

Aamunuotio. Paistoin pari eilisillalta jäänyttä makkaraa aamupalaksi.

Metsämaitikka. Melampyrum sylvaticum.

Ruohokanukka. Cornus suecica.

Etelärantaa. Kuusi on joutunut kasvamaan maata pitkin, kun ylöspäin ei ole päässyt.

Pietaryrtti. Tanacetum vulgare.

Kultapiisku. Solidago virgaurea.

Leveäosmankäämi. Typha latifolila.

Karhunköynnös. Calystegia sepium. Valkoinen kukka ja kolmiomainen lehti. Yleinen rikkakasvi kaupungissa. 

Glo-järvi, eli maankohoamisen seurauksena merestä eronnut vanha merenlahti. 

Kuvassa näkyy kapea kannas joka erottaa järven merestä. 

Järven rannalta löytyi maariankämmekkä. Dactylorhiza maculata. Ei ehkä mikään tyypillinen merenrantakasvi. 

Maariankämmekän lehti.

Kymmeneltä aamulla tuuli oli jo koventunut huomattavasti. Illalla 17 pahin tuuli oli ohi, ja päätin lähteä melomaan. Suuntana Sipoon kaunissaari. Se on hyvä paikka lähteä Helsingin ohitukseen. 

Iltamelonta. 14km. 

Lähtövalmiina Onaksessa.

Söderskärin majakka. En käynyt siellä tällä reissulla. 

Pirttisaaren "kylänlahti".

Pirttisaaren "kylänlahti".

Tagetes patula. Ryhmäsamettikukka.

Sipoon kaunissaari. Koko saarin on kaupingin retkeily/matkailukäytössä. Vierasvenesatama, vuokramökkejä, kausitelttapaikkoja, uimarantoja jne. Henkilökuntaa paikalla 24/7. Telttailu maksoi 15€/yö. Löysin telttapaikan pohjoisrannalta. Otin käyttöön erään tyhjän kausitelttapaikan. Kuulemma kuukausi tässä olisi maksanut 60€. Naapurin telttailevalla pariskunnalla oli kaksi heikkohermoista koiraa. Kun aiheutin pienenkin trangian kilahduksen, niin koirat haukkuivat seuraavat pari minuuttia keskeytyksettä.