Tilanne päällä

21.5.2017
Harjoiteltiin peruskurssien ohjaajaporukan kanssa pelastuksia ja tilannehallintaa. Mentiin vähän samalla kaavalla kuin Brännskärissä pari viikkoa sitten. Jokainen oli vuorollaan ryhmän ohjaaja. Muut esittivät peruskurssilaisia. Erittäin onnettomuusalttiita peruskurssilaisia. Sattui kaatumisia, kaatumisia kivikkoon, auringonpistos, haava sormessa, humalainen meloja yms. 
Tilanteet saatiin hoidettua, hauskaa oli, ja harjoittelu todettiin tarpeelliseksi. Ehkä järjestetään vastaavia harjoituksia toistekin. 
Vesikin oli lämmennyt huomattavasti. Kuivapuvussa kelluessa ei tullut heti kylmä, vaikka alla oli vain yksi urheilukerrasto. Vajan rannan mittari näytti +14, mutta se oli tyyni ja matala kohta. 

Haava sormessa, ei pysty melomaan. 

Joku kaatui kivikkoon ja pitää hinata se pois sieltä.

NIL-jäsentapaaminen, sunnuntai

7.5.2017 
Sunnuntain ohjelmassa oli opettamisen harjoittelua. Jakauduimme neljään ryhmään, ja ryhmän kesken mietimme tunnin mittaisen opetustuokion annetusta aiheesta. Aiheet olivat: Eteenpäinmelonta, taaksepäinmelonta, ohjailut ja muut manööverit. Neljännen ryhmän aiheeksi annettiin että "ihan sama mitä, kunhan on mahdollisimman hauskaa. "

Ryhmät kehittivät paljon kaikenlaisia pelejä ja leikkejä. Viimeinen ryhmä varsinkin oli käyttänyt mielikuvitusta. Vaikeinta oli ehkä ottaa opetuksessa huomioon ryhmän taso, joka oli tällä kertaa normaalia korkeampi. Luultavasti jokainen silti löysi opetusaiheista jotain pieniä juttuja itselleen. Itse löysin pari asiaa taaksepäinmelonnasta ja eteenpäinmelonnan opetuksesta. Ohjailutekniikoita olin itse opettamassa. Lisäksi tiedän nyt monta uutta ja hauskaa kajakkileikkiä!

Jäsentapaaminen kokonaisuudessaan oli täyden kympin arvoinen. Ohjelma oli hyvä ja mietitty, paikka oli mahtava, säät parhaat mahdolliset. Toivon että näitä tapaamisia järjestetään jatkossakin. Arvostan kouluttajia, koska viitsivät "talkoohengessä, rakkaudesta lajiin" tämmöisiä järjestää. 

Peter Nylund:in blogimerkintä samasta aiheesta.

Sunnuntai-aamu. Taas oli hyvä aamupala valmiina pöydässä.

Aamiaisen jälkeen käytiin jelppaamassa paikallista veneveistäjää ja laskemassa vene vesille. 

Eteenpäinmelonnan tekniikkaa.

Taaksepäin melontaa.

Keppipeli. Alussa jokaisella oli keppi kajakin takakannella. Voittaja oli se, joka sai kerättyä eniten keppejä.

Ryhmässä neljä melojaa, kolme kajakkia ja yksi mela. Ja piti päästä johonkin ennen muita ryhmiä. 

Ohje: Yksi kajakki etuperin, kaksi takaperin ja yksi sivuttain. Ensiksi rannalla oleva ryhmä voittaa.

NIL-jäsentapaaminen, lauantai

6.5.2017
Jakauduimme aamulla kahteen ryhmään. Ryhmän johtaja vaihtui aina muutaman tilanteen jälkeen. Joku ryhmästä esitti vuorollaan jotakin ongelmaa kouluttajien ohjeiden mukaan. Ryhmä sitten hoiti homman niin kuin parhaaksi katsoi. Tilanne käytiin aina läpi jälkikäteen. 

Ongelmatilanteita oli ainakin: paha uupuminen, sydänkohtaus, haava sormessa, migreenikohtaus, kaatuminen ja täysi paniikki, avuttomana kivikossa, reikä kajakin pohjassa. 

Kaikkia tilanteita ei pystynyt kuvaamaan, kun oli vähän "tilanne päällä". 

Harjoitukset olivat hauskoja, ja niitä tehtiin rennolla meiningillä. Ehkä vähän alkujännitystä oli aamupäivällä, mutta sekin haihtui nopeasti. Ei tarvinnut jatkuvasti pingottaa niin kuin jossain tutkintotilaisuudessa helposti käy.  Ihan hirveästi emme uineet ja puljanneet, koska vesi oli vielä kylmää. Vähän kuitenkin.

On hyvä harjoitella joskus vähän vaativampia tilanteita. Pysyy tuntuma ja muilta melojilta näkee uusia tapoja tehdä asioita. Myös jotain pientä lisäystä varustukseen löytyi, liittyen ea- ja korjaustarvikkeisiin ja niiden sijoitteluun kajakissa. Ylipäätään jos ei harjoittele ikinä, ei voi tietää toimiiko jokin asia niin kuin on suunnitellut. Ja jos toimii, niin aina löytyy pientä hiomista. 

Lauantai-aamu. 

Jostain ilmestyi kanoja ja kukko tepastelemaan jalkoihin aamupuuroa syödessä.

Aamupala satamakonttori/kahvilarakennuksen pihalla. 

Lähtövalmisteluja la-aamuna.

Juha kaatui, meni paniikkin, ja kaatoi kaikki kajakit jotka yrittivät auttaa. 

Tilanne hallinnassa. Paitsi että kohta se kaatui uudestaan. 

Lounaspaikka jossakin saaressa. 

Lähtö lounaspaikalta. Harjoitukset jatkuivat.

Ohjattu toiminta tältä päivältä loppui 16.00. Sitten meille oli katettu hieno kalaillallinen. Loppuillalla saunomista. Hieno päivä, opettavaisin melontapäivä moneen vuoteen.

Linkki Brännskär:in sivuille.

Temppuilua ja epämääräistä puljausta

11.8.2015 vedin Kotkan Melojien tekniikkatiistain. Aiheena "kaikki hauska ja märkä temppuilu ja puljaus, joka yllättäen voi olla jopa kehittävää". Treenit onnistuivat hyvin. Oli todella märkää ja todella hauskaa! Vesikin oli lämmennyt huomattavasti viikon takaisesta. Ei tullut kiire saunaan lämmittelemään. Lopuksi oltiin vielä pallosotaa ja viimeinen pystyssä voittaa -peliä. Lupasin tarjota paikallispubissa kanakorin sille, joka saisi minut nurin. Saivat lopulta, mutta palkinto menee puoliksi.

Ensimmäinen tehtävä: nousta seisomaan kajakissa yhdessä kaverin kanssa.

Seuraavaksi seisottiin kajakissa ilman kaverin tukea.

Annoin tehtäväksi kiertää poiju takakannella istuen. Vähän näköjään sääntöjä sovelletaan...

Välillä temppuilu lähti spontaanisti omaan suuntaansa. En tiedä, mitä tässä tehdään. Hauskaa ainakin kuuluu olevan.

Halusivat, että kävelen lautan yli.

Melauintia, jolla saa (ehkä) paatin kiinni tuulessa.

Tä?

Pekalta irtosi etuluukku. Koska kavereiden ahdinkosta pitää aina ottaa kaikki ilo irti, meloin viereen ja painoin melalla keulan pohjaan.

Näköjään on hauskempaa meloa ilman etuluukkua.

Itsepelastautumisia tulee tehtyä kaiken puljauksen ohessa.

Pelastuksia virtaavassa vedessä

16.6.2015 Heno järjesti Kotkan Melojille lyhyen koskipelastautumiskurssin. Paikka oli heti Piirteenkosken yläpuolella Marinkylässä. Kuivapuku oli melkein ehdoton varuste, ja se rajoitti osallistujamäärää.
Vesi oli aika viileää. Itselläni oli kaksi vaatekerrosta puvun alla. Kolmannenkin olisi voinut laittaa.
Kurssi oli mielenkiintoinen ja hieno kokemus. Ei tällaista pääse ihan joka viikko tekemään. Varmasti tulee olemaan yksi tämän kesän mieleenpainuvimmista kokemuksista.

Oppilaat kuuntelevat erittäin tarkkaavaisina, kun Heno selittää miten välttää hukkumiskuolema.

Ensimmäiseksi harjoiteltiin köyden varassa olemista. Heno näyttää mallia.

Natsitervehdyksen tekemällä voi liikkua sivusuunnassa.

Virran mukana kohti seuraavaa harjoituspaikkaa.

Sauvoimen avulla pelastaminen.

Pelastajalla on tärkeää olla tukeva asento.

Kolmas harjoitus, heittopussilla pelastaminen.

Tämä heitto ei osunut ihan kohdalleen, piti tehdä uintiliikkeitä että sai narusta kiinni. Heittäminen vaatii harjoittelua. Allekirjoittaneen heitto ei onnistunut yhtään paremmin.

Lopulta päästiin varsinaiseen asiaan. Sauna, palju ja kahvitarjoilu.

Rankin Kivikari ja Tiuholma

26.7.2014. Toinen kurssipäivä. Aiheina navigointi, melonta tuulessa ja aallokossa, surffaus, eteenpäinmelontatekniikka ja pelastautumiset. Sekä tietenkin rentoa meininkiä merestä ja auringosta nauttien.

Aamupalalla Silakkasaaressa. Aamu valkeni aurinkoisena ja lämpöisenä.

Lähdössä päivän retkelle.

Rankin Kivikarin tutkamerkki. Tuulta oli 4-5 m/s. Käännyimme tässä myötätuuleen ja surffailimme Tiuholmaan lounastauolle.

Nousimme maihin Tiuholman eteläpuolella sijaitsevaan pikkuluotoon. Aallokkomelonnan jälkeen oli luontevaa harjoitella aallokkouintia. Em. tutkamerkki näkyy kuvan vasemmassa laidassa.

Lounaalla saimme seurata Vellamon Kierros -purjehduskilpailua. Veneitä meni muutama kymmenen ohi.

Koillisessa näkyi ukkospilviä.

Outo kuoppa kalliossa. Onkohan tähän joskus pudonnut pommi?

Purjevene.

Reskutusharjoituksen lopussa ohjaaja sössi kun kaatui kajakilla. Sitten se sössi vielä pahemmin kun päästi kajakista irti. Onneksi kurssilaiset olivat tilanteen tasalla.

Sinne se taas menee. Päivä pulikassa.