Stora Fagerö - Barösund - Ekholmsklobben

6.8.2017 sunnuntai.
Heräsin normaalisti 7.00. Sain nukkua rauhassa. Fanaatikot eivät tulleet ajamaan minua pois. Pointsit Inkoon seurakunnalle. Mutta ei tämä nyt silti ihan vielä riitä että uskoon tulisin. Tai kyllähän minä nyt johonkin uskon, mutta... no joo, nyt meinaa juttu lähteä lapasesta. Asiaan.

Siis tuulinen aamu. Lounaistuulta, ehkä jotain 10m/s. Teki mieli meloa mahdollisimman suojaisaa reittiä. Sitä oli onneksi tänään tarjolla.

Meloin ensin Barösundin mikäliekeskukseen. Oli kauppaa, kahvilaa ja putiikkia. Ja oikein kunnon Tarmo-lähikauppa, huippuvalikoimat vaikka mitä. Vettä sai myös täältä, tottakai. Vettä minulla on mukana 15 litraa kun kaikki astiat ovat täynnä. Tähän mennessä se on riittänyt about 200 prosenttisesti. Muutenkaan koko reissun aikana ei ollut mitään ongelmia veden saannin kanssa. Kauppojakin löytyi ihan kiitettävän tiheään.

Barösundista oli tarkoitus lähteä johonkin päin etsimään seuraavaa leiripaikkaa. Tuulen takia kunnianhimoiset matkatavoitteet on toistaiseksi hylätty. Orslandetin koillispuolelta kulkeva kapea "ränni" näytti mielenkiintoiselta. Kyselin kaupalta varmuuden vuoksi että pääseekö siitä läpi. Siellä oli sitten ihan kunnioitettavan kokoinen vierasvenesatama palveluineen. 

"Rännissä" tuli melojaryhmä vastaan. Kyselin heiltä sopivaa leirisaarta, ja vetäjä näytti omaa karttaansa, josta löytyi sopivan näköinen saari. Se oli Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen kartta, joka olisi minullakin pitänyt olla.  

Päivän kilometrit: 20.

Barösund.

Kaislikkoränni, josta pääsee isollakin paatilla.

Rännin vierasvenesatama.

Kai tästä pääsee? Oikaisin vähän katsomaan Gölisnäs:in vierassatamaa. En jäänyt sinne. Liikaa ihmisiä.

Ekholmsklobben. Hauska pieni saari jossa hyvä rantautumispaikka tuulen suojassa. Ja hyvää telttamaastoa ihan rannan lähellä. Ja nuotiopaikka vesirajassa kiven takana. Lähes täydellistä. 

Oli pitkästä aikaa makkaraa grillattavana. No toissapäivänä oli, mutta onhan tuo aika pitkä aika. 

Onas - Sipoon Kaunissaari

1.8.2017.
Aamulla hyvä sää. Aurinkoa ja kevyttä tuulta. Mietin herätessäni, että voisi olla järkevää lähteä saman tien liikkeelle, ennen kuin tuuli yltyy. Se on nimittäin yltymässä. Päiväksi/iltapäiväksi ennustettiin 10m/s lounaistuulta. Ja hitot. Minä huilaan nyt. Kesäloma jne. Katsotaan illemmalla miltä keli näyttää. 

Löydetyt kasvit: Metsämaitikka, leveäosmankäämi, pietaryrtti, kultapiisku, ruohokanukka, karhunköynnös, maariankämmekkä, keltamaksaruoho. Ja pari mitä en tunnistanut.

Aamunuotio. Paistoin pari eilisillalta jäänyttä makkaraa aamupalaksi.

Metsämaitikka. Melampyrum sylvaticum.

Ruohokanukka. Cornus suecica.

Etelärantaa. Kuusi on joutunut kasvamaan maata pitkin, kun ylöspäin ei ole päässyt.

Pietaryrtti. Tanacetum vulgare.

Kultapiisku. Solidago virgaurea.

Leveäosmankäämi. Typha latifolila.

Karhunköynnös. Calystegia sepium. Valkoinen kukka ja kolmiomainen lehti. Yleinen rikkakasvi kaupungissa. 

Glo-järvi, eli maankohoamisen seurauksena merestä eronnut vanha merenlahti. 

Kuvassa näkyy kapea kannas joka erottaa järven merestä. 

Järven rannalta löytyi maariankämmekkä. Dactylorhiza maculata. Ei ehkä mikään tyypillinen merenrantakasvi. 

Maariankämmekän lehti.

Kymmeneltä aamulla tuuli oli jo koventunut huomattavasti. Illalla 17 pahin tuuli oli ohi, ja päätin lähteä melomaan. Suuntana Sipoon kaunissaari. Se on hyvä paikka lähteä Helsingin ohitukseen. 

Iltamelonta. 14km. 

Lähtövalmiina Onaksessa.

Söderskärin majakka. En käynyt siellä tällä reissulla. 

Pirttisaaren "kylänlahti".

Pirttisaaren "kylänlahti".

Tagetes patula. Ryhmäsamettikukka.

Sipoon kaunissaari. Koko saarin on kaupingin retkeily/matkailukäytössä. Vierasvenesatama, vuokramökkejä, kausitelttapaikkoja, uimarantoja jne. Henkilökuntaa paikalla 24/7. Telttailu maksoi 15€/yö. Löysin telttapaikan pohjoisrannalta. Otin käyttöön erään tyhjän kausitelttapaikan. Kuulemma kuukausi tässä olisi maksanut 60€. Naapurin telttailevalla pariskunnalla oli kaksi heikkohermoista koiraa. Kun aiheutin pienenkin trangian kilahduksen, niin koirat haukkuivat seuraavat pari minuuttia keskeytyksettä. 

Rönnskär - Onas

31.7.2017. 
Aamulla satoi, mutta vain vähän. Myös koko päivän oli taas sw tuuli, eli vastainen. Mutta vain kevyttä tuulta. Ei paljon haitannut melomista. 

Meloin Suninsalmesta, ja kävin samalla kaupassa ostamassa makkaraa, olutta, leipää ja banaaneja. Ja uuden hammasharjan. Vanha oli pehmentynyt huonoksi. 

Pellingin pohjoispuolella oli paljon sinilevää. Kerääntynyt suojaiseen ja lämpöiseen paikkaan. Avoimilla selillä sitä ei ollut. 

Tässä alkureissun aikana oli ajoittain vasen olkapää vähän kipeä meloessa. Sitten tajusin mataloittaa melontaa. Auttoi heti. Matalampi melonta sopii paremmin kevyehköön matkamelontaan kuin pystympi, jota joskus käytän kun haluan vauhtia, ja sitten se unohtuu päälle. 

Suninsalmen jälkeen oli vaihtoehtoja yöpymispaikaksi. Ensin tuli Äggskärit vastaan. Hyvä keli, teki mieli meloa, joten jätin ne taakse. Seuraava olisi Emäsalon eteläkärki Varlaxudden.  Tiesin, että siellä on Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen retkipaikka. Meloin sinne. 

Ensinnäkin, ranta oli aivan hirveä. No, pystyn kyllä rantautumaan melkein mihin tahansa, Norjan asteikolla tämä olisi suht hyväkin ranta. Mutta koko pitkä ranta oli täynnä 40-80cm kivenmurikoita. Selvästikään tätä paikkaa ei ole suunniteltu vesiltä päin saavuttavaksi. Toisekseen, ranta vilisi epämääräistä porukkaa. Sinne kulkee autotie, joten porukkaa oli rannalla käymässä, merta katselemassa tai mitä nyt kukin siellä tekikään. Kolmanneksi, ei telttapaikkoja. Aivan mahdotonta maastoa telttailla. Neljänneksi, tilasin tekstiviestimerisään, koska tuleva keli on otettava huomioon leiripaikkaa valitessa. Tulossa 10m/s lounaistuulta huomiseksi. Eli pitäisi olla paikka jossa viihtyisi vähän pitempäänkin.
Laskin yhteen 1+2+3+4= tähän en kyllä jää yöksi. Pistetään muistiin: älä edes ajattele leiriytyväsi paikkaan johon pääsee autolla.

Seuraava paikka on Onas 5km päässä. Se on saman edellä mainitun yhdistyksen omistama ja ylläpitämä retkeilypaikka. Eikä autotietä. Siis sinne. 

Onaksen paikka oli erinomainen. Sekä kasvillisuudeltaan mielenkiintoinen. Varoitus, seuraavassa tekstissä tulee olemaan normaalia enemmän kasvien kuvia. 

Tänäään 37km. 

Harmaa keli. 

Oli vähän ylämäkeä, mutta vetäisin kajakin telttapaikan viereen. 

Tarppia en virittänyt, koska ei ennustettu sadetta. 

Vasemmalla uusi karttakeskuksen vesiretkeilykartta 1:60 000. Oikealla saman puljun maastokartta 1:50 000. Tässä katselen vähän huomisia melontareittejä. 

Vähän kartoista...

Hankin tätä reissua varten 4kpl karttakeskuksen uusia vesiretkeilykarttoja. Ne on painettu vedenkestävälle paperille (pidin niitä silti muovisessa vesitiiviissä karttataskussa) ja niiden mittakaava on erikoinen 1:60000. Hinta on alle 20€/kartta. En raaskinut hankkia kuin neljä, eli Karhusaari-Porkkala, Porkkala-Jussarö, Jussarö-Bromarv ja Tulliniemi-Paraisten portti. 

Tuon pätkän itäpuolella käytin vanhoja maastokarttoja (1:50000). Niitä minulla oli ennestään olemassa. Länsipuolella taas merikarttasarjan laminoituja irtolehtiä (1:50000). Osan niistä sain kirjastosta ottamalla kirjaston kartasta A3 kokoisia värikopioita, jotka sitten kotona laminoin. Merikarttasarjan sivu on hieman isompi kuin A3-paperi. Sivuissa on kuitenkin päällekkäisyyttä sen verran, että en menettänyt mitään. Otin kopiot siten, että minuuttiasteikot tulivat näkyviin. Pois leikkautui siten vähän oikeaa ja alareunaa. 
Lisäksi mukana oli pyöräilyGT:stä leikattu etelärannikon kaistale (1:250000), josta sai hyvän yleiskäsityksen.

Pidin näistä uusista 1:60000 kartoista. Mutta en aivan varauksetta. 
Jäi sellainen tunne, että suunnittelu on jäänyt puolitiehen, eikä käyttäjäryhmän tarpeita ole otettu huomioon tarpeeksi. 
Veneilijät eivät näitä käytä. Ne käyttävät virallisia merikarttoja. En keksi, kuka muu näitä karttoja käyttäisi kuin melojat, soutajat ja muut erittäin kevyellä kalustolla liikkuvat retkeilijät.

Mittakaava on hyvä. Mahtuu enemmän tavaraa sivulle. Tosin kartta on sitten vähän "hitaampi" meloa kuin 1:50000.
Kartta on käytännössä ihan samansisältöinen kuin merikortti. Koordinaatteineen kaikkineen. Sekin on hyvä. Olen ikäni katsellut merikortteja, ja näen ne selkeämpinä kuin muut kartat. Merimerkkejä on hyvä käyttää meloessa maisemanavigoinnin apuna. 

Kartoissa on hieman merkitty korkeuskäyriä saariin. Mutta aika hennolla kynällä. Joutuu tihrustamaan. Eikä maaston lajista ole mitään tietoa, kuten maastokartoissa on. Tämä olisi retkeilijälle tärkeä tieto. 
Syvyysmerkinnät valkoisen veden alueella ovat myös aika turhia käyttäjäryhmää ajatellen. Sinisen veden alueella ne ovat tarpeellisia. 

Retkisatamia ja vierasvenesatamia on jonkin verran merkattu. Mutta ei siitä ole paljon hyötyä, koska mitään muuta tietoa minkälainen satama on kyseessä, ei ole. Pitäisi olla mukana Käyntisatamat-kirja, mutta silloin homma menee taas turhan monimutkaiseksi. Muutenkaan retkeilijät eivät ehkä näitä satamia kovin paljon käytä.
Ärsyttää muutenkin, kun eri tietoja joutuu kaivamaan eri paikoista, ja sitten koostamaan se omassa päässään käyttökelpoiseksi. 
Esim. 
-puolustusvoimien maihinnousukieltoalueet
-eri virkistysalueyhdistysten retkeilypaikat
-kansallispuistojen maihinnousukieltoalueet
-kansallispuistojen retkeilypaikat
-kaupat ja vedenottopaikat
-yksityiset ja kuntien luonnonsuojelualueet ja maihinnousukiellot
-kuntien ylläpitämät retkeilypaikat

Miksi maaston tietoja ei voitaisi ottaa suoraan maastokartoista, vesialueisiin ja navigointiin liittyvät tiedot merikortista, ja lisätään kaikki retkeilykäyttöön osoitetut paikat ja kaikki maihinnousukiellot.
Uudenmaan virkistysalueyhdistyksellä on hyvä kartta, jonka ehdottomasti hankin jos vielä lähden Hanko-Porvoo välille melomaan. Sitä myytiin ainakin Hangon matkailuinfossa. En nyt äkkiseltään löytänyt, voiko sitä netin kautta tilata jostain.

Norra Sandö

La 7.7.
Aamulla oli pilvistä ja itätuulta 5 m/s. Kävin Tiiskerissä ja pidin lyhyen tauon Gåsörenissä ja Lökskärissä. Jäin yöksi Sandöniin. Lämmin ilma. Välillä aurinko paistoi ja välillä satoi.

Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen paikkoja.

Kun tulin niin ranta oli täynnä veneitä. Kaikki hävisivät illalla.

Sadekatos teltan edessä on ehdoton varuste sateisella säällä.

Helsinki - Kotka

Ostin käytetyn Kajaksport viviane activ. kajakin. Meloin sen Merimelojien majalta Kotkaan. Yöpymispaikat Pirttisaari, Bockhamn ja Sommarön. Hyvät kelit oli paitsi viimeisenä päivänä satoi vettä ja tuuli vastaan. 

Helsingin Merimelojien laituri. Niillä on busterikin. Saakeli.

Torppaa on kuin pienessä kylässä.

Kaivopuisto näkyy keulan edessä.

Pirttisaari.

Pirttisaari.

.

Pirttisaari. Uudenmaan virkistysalueyhdistyksellä on hyviä retkipaikkoja.

Lasiseinät. Ihan kivat mutta pikkulinnut törmäilee.

Evästauko Kaapeli-nimisessä paikassa.

Bockhamn, Byönin saaressa.

Bockhamn.

Bockhamn.

Pellinki ympäri

Pellingin kohdalla tuuli kääntyi idästä länteen. Minä tein päinvastoin. Evästä sain lisää Kabbölen ja Tirmon kaupoista. Bunkkeria otin paluumatkalla Svartholmasta. Yöpymispaikat: Ristisaari, Mustaviiri, Lillfjärden, Äggskär, Lillfjärden, Vahterpää. Uudenmaan virkistysalueyhdistyksellä on hienoja retkipaikkoja mm. Bockhamn ja Lillfjärden. Huusseissakin on lakattu puulattia.

Ihmeellistä juovakalliota.

Mädäntynyt hylje ja sen käpälä.

Ristisaaressa KoMe:n meriretkellä. Vettä satoi.

Ristisaari. Kajakit nukkumassa.

Juha Vainion "yksinäinen saarnipuu". On tosin pihlajapuu, mutta yksinäinen silti. K...n sen juurelle kunnioittaakseni mestarin muistoa. Takana Kaunissaari.

Reittisuunnittelua Mustaviirissä.

Tauolla jossakin.

Äggskärin loisto.

Äggskär Pellingin W-puolella. Suosittu veneilysaari. On keittokatokset ja huussit ym.

Rantakallioita jossain Pellingin vesistössä.