Paluumatka vaihtelevassa säässä

10.7.2016. Aamulla aurinkoa. Sitten sumua, sitten ukkosta, ja lopuksi normaali SW 4-6. Meloimme eri kautta takaisin, eli Kirksalmen kautta. Se oli semmoinen reissu. Seuraava on parin viikon päästä.

Aamupalaa Kuolioluodon kalliolla. Kuvassa näkyy sumupilvi, joka kohta oli meidän päällä.

Kuolioluodon länsirantaa sumussa.

Alkumatkan onnistuimme välttämään pahimman sumun.

Kirksalmi. Sumua, näkyvyys 1-2km. Hiekkapohja, syvyys n. 90cm.

Kivi. Siitä harvinainen, että en onnistunut väistämään sitä ajoissa. Ei johtunut sumusta. Porukassa on hauska meloa, koska vauhti on hitaampi ja siten ehtii leikkimään. Yksin ei aina ehdi.

1,2,3,4,5, minä...yksi puuttuu? Näkyvyys oli pahimmillaan 100m.

Taukopaikka Lehmänsalmessa. Piitkä tauko. Humanistis-filosofis-uskonnollis-bullshittiä. Muutama naispuolinen pakeni metsään jostakin syystä.

Pop up ukkosia putkahteli siellä täällä ja sitten ne ajelehtivat sinne tänne. Ei osunut meihin.

Helnes fyr - Helnesin majakka

Keskiviikko 27.8.2014
Kiersimme Helnes:in niemen ja sitten suunta olikin lähes suoraan etelään. Suurin osa päivästä oltiin kuitenkin 71. leveyspiirin pohjoispuolella. Meri vaihtui jossain vaiheessa päivää Porsangerin vuonoksi. Suuntana oli Store Altsula -niminen saari, jossa vietämme viimeisen yön. Helnes tarkoittaa suomeksi pyhä niemi. Vaikka tarinoiden perusteella siellä on aina helvetinmoinen merenkäynti. Siinä käy Porsangerin vuonon virtaus ja itä-länsisuuntainen rannikkovirtaus. Mutta meillä oli nössö reissu. Ei aaltoja.

Sumu tuli puoli tuntia lähdön jälkeen.

Helnesin majakka kallion päällä.

Jylhää maisemaa. Kotkia näki parin minuutin välein.

Taukopaikka Kjelvikin autioituneen kalastajakylän lähellä.

Omituiset otukset, osa 7: Merimakkara.

Omituset otukset, osa 8: Erkki Erakkorapu.

Tämä on jo Porsangerin vuonoa.

Meduusa.

Ristisaari

23.6.2013 Ristisaari. Keli salli rantautumisen länsipuolelle.

Sumua kesti pitkälle iltapäivään.

Majakallio. Hyvä rantautumispaikka jos ei ole länsituulta. Myös hyviä telttapaikkoja löytyy läheltä metsikön keskeltä.

Lounatlahti.

Yksinäinen Saarnipuu

23.6.2013. Sumun läpi Lopista Kaunissaaren pohjoispäähän. Ihmettelin pitkän aikaa, että onpas ihmeellisen näköisiä sumupilviä. Se olikin Kaunissaari.

Kaunissaaren pohjoispään sektoriloisto ja tutkamasto. Aurinko paistoi matalan sumupilven läpi.

Meloin rantaa pitkin Kaunissaaren kylälle. Kävin kaupassa ja otin vähän vettä.

Suurikari heti Kaunissaaren eteläpuolella. Tarinan mukaan tämä on se Yksinäinen Saarnipuu, josta Juha Vainio teki laulun.

Oikeasti se on pihlajapuu.

Lopi (Klobbholmen)

23.6.2013. Lopin, Kaunissaaren ja Suurikarin kautta Ristisaareen. Kuvassa näkyy Vinbergshället.

Lopi. Saari on korkea ja hankala rantautua.

Sumu saapuu lounaasta.

Pohjoispään kalliolla on vanha kummeli.

Kaunissaari näkyy vielä. Pari minuuttia kuvan oton jälkeen näkyvyys tippui pariin sataan metriin.

Sumua

11.5.2013.
...ilma jonka lämpötila ja kastepiste ovat melko korkeat, ajautuu kylmemmän pinnan päälle. Kylmä pinta jäähdyttää ilmaa kastepisteeseen, ja muodostuu sumua. Tällaista sumua kutsutaan usein merisumuksi ja sillä on useita paikallisia nimiä kuten Haar ja Fret. Toisin kuin säteilysumu, se voi esiintyä kovien tuulten yhteydessä ja se voi säilyä päiväkausia. Koska sen syntyyn tarvitaan lämmintä, kosteaa ilmaa ja kylmä meri, se on yleisintä myöhäiskeväällä jolloin ilman ja meriveden lämpötilaero on suurimmillaan.   ...Merisumu hälvenee, kun paikalle ajautuu ilmaa, jossa on matala kastepiste, esimerkiksi kylmän rintaman ylityksen jälkeen. (Purjehtijan sää, PORY ry 2004, s.80)

Norssalmen edustalla.

Katariinanniemen vieressä.

Jossain vaiheessa sumua virtasi Norssalmen läpi pohjoiseen.

Heinäsaari

4.11.2012

Lähtiessä näkyvyys oli 100 metriä. Tämä kuva on Lehmäsaaresta.

Heinäsaari. Tiuholman kohdalla sumu hälveni.

Heinäsaaren rantakalliota.

Kansivarusteet.

Sumua Äyspäällä

Mussalon länsirantaa näkyy oikealla. Onneksi sumu hälveni ennen kuin ohitin sataman.

Sumussa takaisin Kotkaan

Kolmeen päivään ei ollut aurinkoa näkynyt. Päätin lähteä kotiin. (Seuraavana päivänä paistoi aurinko). Sumussa totesin että suuntien määrittäminen olisi paljon varmempaa merikortista kuin maastokartasta. Hyvin ne saaret silti löytyivät.

Se on Laurinkarinpöllö. Muodosta ei voi erehtyä. Näkyvyyttä oli pahimmillaan parisataa metriä.

Ruokkeja Vahakarissa.

Taitaa olla kaksinkertainen maapallonkiertäjä s/y Iiris.

Suunnistusvälineet.

Marjakari

Matkalla U-T:sta Haapasaareen. Näkyvyyttä 3-4 kilometriä. Kuvassa näkyy Kilpisaari.

Marjakari.

Marjakarin länsirantaa.

Aamulla oli sumua. Joku oli jättänyt tavaroitansa saareen. En koskenut niihin paitsi tuota rantapöytää käytin.

Reissukladi.

Heinäsaari

Välitauko Lehmänmontussa.

Heinäsaaren roskia.